30. maaliskuuta 2011

Linssi-pinaatticurry

Mistä ihmeestä tämä pinaattivimma oikein kumpuaa? Tuntuu, että joka ikiseen ruokaan täytyy tätä nykyä lisätä pinaattia. Kohta täytynee kirjoittaa muistilappu jääkaapin oveen muistuttamaan, että älä tunge sitä pinaattia joka halvatun paikkaan.

Minulla on vähän sellainen kutina, että alla olevan kaltaisia reseptejä on nähty blogissani jotakuinkin puoli miljoonaa. Menköön nyt kuitenkin, olihan tämä perushyvä pöperö. Vaan miksi se näyttää noin tolkuttoman ankealta? Vinkkinä muuten, että kotijuusto sopii tuonne joukkoon myös vallan erinomaisesti!


(4 annosta)

2 valkosipulinkynttä

pieni pala tuoretta inkivääriä
1 sipuli
1 tuore punainen chili
1 tl garam masalaa
1 tl juustokuminaa
1 tl kurkumaa
1 tlk (400 g) kuorittuja kokonaisia tomaatteja
3 dl kookosmaitoa
1,5 dl punaisia linssejä
3 rkl tomaattipyrettä
(vettä/kasvislientä)
50 g tuoretta babypinaattia

Murskaa valkosipulinkynnet, raasta inkivääri ja hienonna sipuli ja chilit. Kuumenna loraus öljyä pannussa ja kuullota sipulit, inkivääri ja chili siinä. Lisää joukkoon mausteet ja paista sekoittaen noin minuutin ajan. Kaada sitten pannulle tölkkitomaatit ja pienennä tomaatteja lastan avulla. Lisää joukkoon myös kookosmaito, huuhdellut linssit sekä tomaattipyre. Keittele hiljalleen noin 10-15 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä ja kastike on keittynyt sopivasti kasaan. Lisää tarpeen mukaan vettä tai kasvislientä. Revi lopuksi joukkoon pinaatti ja anna sen painua vähän kasaan. Tarkista maku ja lisää tarpeen mukaan suolaa ja mustapippuria. Tarjoa kastike basmatiriisin kanssa.

28. maaliskuuta 2011

Brunssiruokaa

Hei vaan hei. Muutaman viikon ärhäkkä flunssa on pitänyt huolen siitä, että tänne blogiin ei ole ollut päiväkausiin mitään järjellistä laitettavaa - kadoksissa kun on sattumoisin ollut niin ruokahalu, maku- ja hajuaisti kuin näläntunnekin. Asiat alkavat kuitenkin olla jo paranemaan päin, ja kenties jo tällä viikolla saan tehtyä ihka oikeaa ruokaa taas! Sitä odotellessa kuitenkin hieman vanhempaa materiaalia, joka on jäänyt odottamaan sitä, että jaksan pistää nämä blogiin asti ja jaaritella pari sanaa.

Niin, kevät. Sieltä se kuulkaas tulla jollottaa hitaasti mutta varmasti (yritän tässä parhaani mukaan ignoorata sen faktan, että vielä eilen jouduin lumipyryn kouriin itäisessä Suomessa..). Yhtä-äkkinen valon määrä ja pitenevät päivät ovat saaneet ainakin minun mieleni jo aivan täysin kevätsfääreihin, ja kevättä pitää tietysti fiilistellä myöskin keittiön puolella. Hitaat viikonloppuaamut ja brunssit pitkän kaavan mukaan hyvässä seurassa ovatkin näiden aikojen ehdottomasti parasta antia! Ravintolabrunssithan ovat kovaa huutoa tätä nykyä, mutta vähintään yhtä hyvän brunssielämyksen voi loihtia ihan kotioloissa - kaupan päälle pöydän antimista voi päättää itse, ja hintakin jää huokeammaksi, kun kustannukset jakaa koko brunssiseurueen kesken. Tässä siis pari vinkkiä keväiseen brunssipöytään, tai mikä jottei vaikka vuoden ensimmäiselle piknikillekin. Oih, niitä kelejä odotellessa...










Tomaatti-mozzarellamuffinssit
(10 - 12 kpl)

5 dl vehnäjauhoja
3 tl leivinjauhetta
suolaa, mustapippuria, kuivattua oreganoa
2 kananmunaa
2 dl kermaviiliä
1 dl maitoa
1 dl öljyä
2 valkosipulinkynttä
1/2 sipuli
1/2 rs kirsikkatomaatteja
5 aurinkokuivattua tomaattia
100 g mozzarellaa
1/2 ruukku tuoretta basilikaa

Sekoita kuivat aineet keskenään. Vatkaa munat, kermaviili, maito ja öljy keskenään ja lisää seos jauhoseoksen joukkoon. Hienonna valkosipulinkynnet ja basilika, silppua sipuli ja pilko tomaatit ja mozzarella. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Lusikoi taikina muffinssivuoan syvennyksiin ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20-25 minuuttia.


 
Lohi-pinaatti-munakasrullat
6-8 kananmunaa
kuivattua basilikaa, suolaa, pippuria
rasvaa paistamiseen

1/2 rs tuoretta pinaattia
noin 80 g tuorejuustoa
50 g kylmäsavulohta

Vatkaa munien rakenne rikki ja lisää joukkoon mausteet. Käytä kahdeksan kananmunaa, jos haluat paksun munakkaan, ja kuusi jos haluat ohuemman. Kuumenna halkaisijaltaan noin 30-senttisessä pannussa reilu loraus rasvaa. Kaada munaseos pannuun ja paista keskilämmöllä, kunnes alapuoli alkaa ruskistua. Käännä munakas varovasti ja paista toiseltakin puolelta. Laita munakas kelmun päälle ja anna jäähtyä.

Kuumenna loraus öljyä pannulla. Lisää pannulle huuhdellut pinaatit ja freesaa nopeasti, kunnes pinaatti painuu vähän kasaan.


Kun munakas on jäähtynyt, levitä sen päälle tuorejuustoa. Laita tuorejuuston päälle kerros freesattua pinaattia ja sen päälle kylmäsavulohisiivuja. Kieritä munakas varovasti tiukalle rullalle kelmun avulla ja laita jääkaappiin noin puoleksi tunniksi. Poista kelmu ja pujota rullaan cocktailtikkuja parin senttimetrin päähän toisistaan, jotta rulla pysyy paremmin kasassa. Leikkaa munakasrulla parin sentin paksuisiksi siivuiksi cocktailtikkujen välistä.

23. maaliskuuta 2011

Top Chef -blogihaaste #3: Lintuhaaste

 
Viimeistä Top Chef -blogihaastetta viedään! Tällä kertaa tulikokeen teemana oli valmistaa annos vapaavalintaisesta linnusta. Helpon oloinen haaste aiheutti yllättävänkin paljon harmaita hiuksia; siivekkäät eivät ole minulle oikein maistuneet pitkilleen, ja lisäksi tielle osui sairastelua ja muita pieniä vastoinkäymisiä. Jotain sain sentään riivittyä kasaan, mutta miksikään luovuuden riemuvoitoksi tätä ei voi luonnehtia.

Tässä haasteessa olisi tietenkin voinut piillä mahdollisuus kokeilla jotain täysin uutta lintulajia. Ensin ajattelin, että voisin kokeilla ensimmäistä kertaa elämässäni ankkaa. Harmi vain, että allekirjoittanut on joutunut jonkun loputtomalta tuntuvan flunssakierteen kouriin, eikä uusien juttujen kokeiluun yksinkertaisesti ole ollut minkään sortin voimavaroja tai jaksamisia. Alistuin kohtalooni ja päätin siis tehdä jotain tuttua ja turvallista jostain tutusta ja turvallisesta linnusta. Viimeisenä mahdollisena päivänä sain raahattua räkäisen ryytyneen olemukseni ruokaostoksille. Alkuperäisenä suunnitelmana oli kokeilla Reinin lihan luomubroileria, ja siksipä kipitinkin ensi alkuun Hakaniemen halliin. Sieltä sain valitettavasti vastaukseksi eioota, ja harmistuneena jouduin tyytymään marketin vähemmän eettiseen valikoimaan. Mukaan lähti loppujen lopuksi kalkkunanfileitä.


Koska flunssainen mielentilani ei tarjonnut mitään järin mullistavia ideoita, päätin jälleen kerran vetää simppeliä linjaa. Olen viime aikoina ollut viehtynyt kaikenlaisiin rullattaviin asioihin, kun kyökin puolella on valmistunut muun muassa tortillarullia ja munakasrullia. Loogisena jatkumona laitoin tietenkin sitten kalkkunanfileetkin rullalle. Sisälle päätyi hetken mielijohteesta tuoretta salviaa ja vuohenjuustoa, ja lisukkeeksi tekaisin sitruunaohrattoa. Minulta on turha kysyä, oliko ruoka hyvää - kiitos kadonneen maku- ja hajuaistini, en ole päiväkausiin kyennyt maistamaan mitään (mikä tekee muuten ruoanlaitostakin yllättävän vaikeaa!). Avopuoliskon mukaan ruoka oli kuitenkin monitulkinnaisesti "ihan hyvää". :D



Salvialla ja vuohenjuustolla täytetyt kalkkunarullat

4 kalkkunanfileetä
suolaa ja pippuria
tuoretta salviaa
noin 100 grammaa vuohenjuustoa

Nuiji kalkkunafileitä tarvittaessa ohuimmiksi. Suolaa ja pippuroi fileet. Laita fileiden päälle salvianlehtiä ja pari kiekkoa vuohenjuustoa. Kieritä fileet tiukalle rullalle ja sulje cocktailtikulla. Ruskista rullat nopeasti pannulla voi-öljyseoksessa. Laita ne sitten 200-asteiseen uuniin siksi ajaksi, kunnes rullat ovat täysin kypsiä. Paistamisaika riippuu hyvin pitkälti fileiden paksuudesta ja siitä, kuinka kauan niitä on esikypsentänyt pannulla. 


Sitruunaohratto
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 dl ohrahelmiä
noin litra kanalientä
1 sitruunan mehut
1/2 sitruunan kuoriraaste
loraus kermaa
100 g raastettua parmesania
pari nokaretta voita
mustapippuria

Hienonna sipulit ja valkosipulit. Kuumenna kattilassa tilkka öljyä ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli.
Kumoa kattilaan ohrahelmet ja sekoittele, kunnes ohra alkaa muuttua läpikuultavaksi. Lisää sitten joukkoon pari desiä kuumaa kanalientä ja sekoittele. Lisää lientä pikkuhiljaa kerrallaan, kun edellinen nestelisäys on imeytynyt ohraan. Lisää joukkoon myös sitruunan mehu ja kuoriraaste. Jatka liemen lisäämistä, kunnes ohra on pehmeää ja kermaista. Lisää lopuksi joukkoon kerma, voi ja parmesaanijuusto. Sekoita huolellisesti ja mausta mustapippurilla ja halutessasi suolalla.

17. maaliskuuta 2011

Chilitofu ja pinaatti-kookoskastike

En voi olla toitottamatta tasaisin väliajoin siitä, miten paljon fanitan tätä nykyä tofua. Taloudestamme löytyy aina ja poikkeuksetta köntti tai pari tofua, ja siitä kokkaillaan jotakuinkin kerran viikossa. Tofua pidetään aivan syyttä suotta mauttomana ja köyhänä lihankorvikkeena, mutta minä en syö tofua siksi, että yrittäisin epätoivoisesti korvata sillä punaista lihaa - vaan siksi, että satun tykkäämään siitä. Vaikka vielä joku päivä alkaisin täyspäiväiseksi lihansyöjäksi, tofu jäisi ihan ehdottomasti ruokavaliooni lihan rinnalle.  Mitä taas tulee siihen yleiseen harhaluuloon, että tofu ei maistu miltään, niin kaikkihan on loppupeleissä kiinni vain oikeaoppisesta maustamisesta ja marinoimisesta. 

Yksi erittäin mielenkiintoinen tofuresepti löytyi sattumalta Kirjavasta kammarista (alunperin Keittiö ja puutarha -blogista). Ruoka kuulosti paperilla aivan täysin mun jutulta, ja sitähän se totta tosiaan olikin. Käytössä minulla oli kaikkien aikojen lempparitofuni, eli Super Tahoe, joka oli ensin köllötellyt pakkasessa parisen viikkoa. Sulatettuna sen rakenne on aina pesusienimäisen huokoinen, ja se imaisee itseensä hurjasti makuja. Kun marinadin antaa vielä vaikuttaa mieluiten yön yli ja tofun paistaa sitten rapeaksi ja kullanruskeaksi, lopputulos on käytännössä katsoen aina napakymppi. Tällä kertaa tofuun tulikin täydellisen rapsakka kuori, ja sisältä se oli ihanan pehmoisa ja maukas. Nam!


(2 annosta)


Chilitofu
250 g tofua
1-1,5 tl chilijauhetta
1 valkosipulinkynsi
1 tl paprikajauhetta
n. 3 rkl oliiviöljyä

n. 3 rkl soijakastiketta

Silppua valkosipuli ja sekoita chilin, paprikan, soijan ja öljyn kanssa. Viipaloi tofu ja kieritä se kauttaaltaan marinadissa. Lisää tarpeen mukaan öljyä ja soijaa niin, että marinadi tarttuu joka koloon. Anna maustua jääkaapissa mieluiten yön yli ja kääntele paloja muutaman kerran. Paista tofut pannulla kullanruskeiksi. (tarvittaessa voit käyttää öljyä paistamiseen - minulla nämä olivat niin öljyisiä, ettei paistorasvaa tarvittu).Tarjoile kastikkeen ja basmatiriisin kera.


Vinkki: kokeile myös esim. punaista currytahnaa tai tuoretta chiliä kuivamausteiden tilalla! 

Kookos-pinaattikastike
2 valkosipulinkynttä
1/2 - 1 tuore chili
1/2 pss pakastepinaattia
2 dl kookoskermaa
suolaa ja mustapippuria

Silppua valkosipuli ja chili. Kuullota ensin valkosipulia hetki ja lisää sitten chili ja kuullota vielä pari minuuttia. Lisää loput aineet ja anna kiehua vähän aikaa. Tarkista maku.

15. maaliskuuta 2011

Chunky Chips

No nyt kun tälle uppopaistolinjalle lähdettiin, niin kokeilinpa melkein samaan syssyyn sitten myös uppopaistettuja ranskanperunoita! Muistelin, että taannoin Suomen televisiossa pyörineessä MasterChef Australiassa mainio George Calombaris valmisti chunky chipsejä, joten ajattelin kulkea herra Calombarisin jalanjäljissä tehdessäni elämäni ensimmäiset uppopaistetut ranskalaiset. Resepti löytyi googlettamalla täältä. Ei nämä nyt tietenkään mitään jokapäivästä ruokaa ole, mutta silloin kun roskaruoan himo yllättää, niin ennen mäkkäriin suuntaamista kannattaa tarkistaa löytyisikö kodin kaapeista jokunen peruna ja riittävästi öljyä. Itse tekemällä saa nimittäin lähestulkoon aina parempaa!


perunoita
öljyä
merisuolaa

Kuori perunat ja leikkaa ne reilun kokoisiksi tikuiksi. Kaada kattilaan kylmää vettä ja lisää joukkoon suolaa sekä perunatikut. Kiehauta vesi ja keitä perunat kypsiksi. Kaada perunat astiaan ja laita ne jääkaappiin ainakin puoleksi päiväksi, jolloin ne rapeutuvat paremmin uppopaistettaessa. Kaada sitten kattilaan reippaasti öljyä ja lämmitä öljy 130 - 140-asteiseksi. Friteeraa ranskanperunat öljyssä kullanruskeiksi, valuta talouspaperin päällä ja mausta suolalla.

10. maaliskuuta 2011

Jättikatkarapuja feta-tomaattikastikkeessa

Kaappientyhjennyspäivät on kyllä mainioita. Niistä tulee aina sellainen muikea illuusio, että saa taiottua parin päivän ruoat "ilmaiseksi" ilman kaupassakäyntiä ;) Ja mitä enemmän saa valjastettua kaappien jämiä hyötykäyttöön, sitä parempi mieli tulee!  Eilen huutia sai mm. pakastimessa ollut puolikas paketti jättikatkarapuja. Päätin apinoida kreikkalaista katkarapusaganakia ja tehdä vähän - tai siis aika paljonkin - samantyyppisen uuniruokaviritelmän. Vilkaisin tuossa äsken parit katkarapusaganakireseptit läpi, ja aitoon katkarapusaganakiin olisi voinut laittaa ainakin ouzoa, mutta tämä nyt tosiaan oli tällainen kotoistettu versio.

Sanomattakin lienee selvää, että juustona kannattaa käyttää vähintäänkin hyvin paljon sitä aitoa tavaraa muistuttavaa juustoa, eikä mitään 5-prosenttista kevytsalaattijuustoa tms. Tätä sapuskaa voin vilpittömästi suositella - kohtuullisen pienellä vaivalla hykerryttävän hyvää ruokaa, jossa sulanut, suolainen fetajuusto kruunaa ihanaiset tomaattikastikkeessa hautuneet jättikatkikset. Kahdesta peukustani nostan pystyyn molemmat!
















(2 annosta)

1 pienehkö sipuli

1 valkosipulinkynsi
chilihiutaleita
1 tlk (400 g) kuorittuja kokonaisia tomaatteja
1 rkl tomaattipyrettä
suolaa, pippuria, sokeria, kuivattua oreganoa
125 g jättikatkarapuja
100 g fetajuustoa
tuoretta persiljaa


Silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Kuullota ne pannulla öljylorauksessa, ripottele päälle chilihiutaleita ja kääntele hetki. Kaada pannulle tölkkitomaatit ja pienennä tomaatteja vähän lastan avulla. Lisää myös tomaattipyre ja mausteet ja anna kastikkeen porista hiljalleen noin 15 minuuttia. Lisää sitten jäiset ravut joukkoon ja kiehauta nopeasti, jotta katkaravut lämpeävät. Jaa kastike tasaisesti kahteen uuninkestävään annosvuokaan ja ripottele päälle murusteltua fetajuustoa. Laita kipot 200-asteiseen uuniin noin 10 minuutiksi, kunnes fetajuusto "kuplii". Ripottele annosten päälle hieman tuoretta persiljaa. Tarjoa esimerkiksi ohran kanssa.

8. maaliskuuta 2011

Itämainen linssimuhennos

Bongasin taannoin Ihanista tomaateista ihanan lämpöisän oloisen linssimuhennosreseptin (alunperin Jensenin kiusauksesta), ja tuumasin, että tuota ruokaa on vielä tänä talvena tehtävä jonkun pakkaspäivän lämmikkeeksi. Viikonloppuna ymmärsin, että talvihan muuten loppuu ihan just kohta, ja päätin saman tien pyöräyttää padallisen linssimuhennosta. Fakta nimittäin on, että keväällä ja kesällä tällaisia ruokia ei tee enää mieli. Semisti flunssaisille ihmisparoille ruoka oli melko lailla nappivalinta!


1 sipuli

2 valkosipulinkynttä
öljyä paistamiseen
1 tl jeeraa eli juustokuminaa
1 tl kanelia
1 kuivattu chili / 1 tl chilijauhetta
1 tl paprikajauhetta
1,5 dl punaisia linssejä
7 dl vettä kiehautettuna
1,5 kasvisliemikuutiota
400 g tomaattimurskaa
3 rkl tomaattipyrettä (tai pikku purkillinen)
1 porkkana
1 keltainen paprika
1 vihreä paprika
1 fenkoli
suolaa ja pippuria
1 persiljaruukku (tai minttua tai korianteria)

Silppua sipuli ja valkosipulit ja kuullota kattilassa öljytilkassa. Lisää joukkoon mausteet ja punaiset linssit. Kuullota vielä jonkin aikaa.

Kiehauta vesi ja lisää kattilaan kasvisliemikuutioiden kanssa. Anna liemikuutioiden liueta. Lisää vielä tomaattimurska ja -pyree ja anna porista kannen alla 10 minuuttia. Pilko porkkana, paprikat ja fenkoli ja lisää kattilaan. Anna porista toiset 10 minuuttia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai pippuria.

Sekoita joukkoon silputtu persilja juuri ennen tarjoilua. Säästä vähän koristeeksi. Tarjoa keittomaisesti leivän kera tai kastikemaisesti riisin kera.

5. maaliskuuta 2011

Pienet pinaattimunakkaat

No mutta hyvää lauantaita! Tällaisissa aurinkoisissa viikonloppuaamuissa on jotain uskomattoman maagista; hidasta heräilyä, kahvinjuontia ja lehdenlukua pitkän kaavan mukaan - sekä tietysti jotain vähän normaalia jännempää aamupalaa. Selasin eilenillalla Yhteishyvän Ruoka-liitettä (numero 3/11), josta silmiini osui söpöisät minipinaattimunakkaat. Olin hetkeä aiemmin tuskaillut jääkaapissa olevaa kananmunapakettia, jonka parasta ennen -päiväys läheni uhkaavasti, mutta tähänhän munia saikin näppärästi upotettua. Talon antimien mukaan kerma tosin vaihtui vedeksi, raejuusto fetajuustoksi ja persilja basilikaksi, mutta ai että, miten maistuivatkin hyviltä! Ihana, ihana lauantaiaamu ja vielä ihanampi kevättalven aurinko. Olen varma, että tästä tulee mainio päivä. :)

Aurinkoista lauantaita!


(2 annosta)

0,5 pussia (à 150 g) pakastepinaattia
1/2 sipuli
4 kananmunaa
1 dl ruokakermaa, vettä tai maitoa
0,5 tl suolaa
ripaus rouhittua mustapippuria
2 rkl silputtua basilikaa
1 rkl öljyä paistamiseen
tarjoiluun fetajuustoa (tai raejuustoa)
 
Sulata pinaatti mikrossa. Silppua sipuli hienoksi. Riko kananmunat kulhoon ja sekoita niiden rakenne rikki haarukalla. Lisää pinaatti, sipulikuutiot ja ruokakerma. Mausta suolalla, pippurilla ja basilikalla.

Kuumenna ohukaispannu ja sivele syvennykset öljyllä. Kaada jokaiseen syvennykseen hieman munakasmassaa. Paista pikkumunakkaita keskilämmöllä noin 2–3 minuuttia. Käännä ja paista kauniin värisiksi toiseltakin puolelta.Tarjoa vastapaistetut munakkaat heti rae- tai fetajuuston kanssa.

3. maaliskuuta 2011

Tomaatti-vuohenjuustolasagne

Olen kuullut huhua, että kaikki maailman ihmiset eivät suinkaan pidä vuohenjuustosta. Itse en tällaista ihmistyyppiä ole koskaan livenä tavannut, enkä ihan täysin moista ilmiötä pysty ymmärtämään, mutta tällaista tietoa on tosiaan korviini kantautunut.

Noh, ihan vakavasti ottaen, tavallaan oikeastaan ymmärrän, mikseivät kaikki pidä vuohenjuustosta. On ihan totta, että siinä on tietynlainen - miten sen nyt sanoisi - tunkkainen maku ja tuoksu, joka ei taatusti miellytä kaikkia. Itsekään en itse asiassa hirveästi fanita vuohenjuustoa sellaisenaan, mutta sen sijaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan se voi mielestäni olla kertakaikkisen herkullista. Ihan erityisesti tomaattiin yhdistettynä vuohenjuusto tuppaa viemään allekirjoittaneelta jalat alta! Jääkaapissa jo tovin pötkötellyt vuohenjuusto ja sen paras kaveri tomaatti toimivat siis inspiraationa tähän ruokaan. Tuli samalla testattua ensimmäistä kertaa tuorelasagnelevyjä, mutten kyllä totta puhuen voi sanoa huomanneeni mitään järisyttävää eroa kuivalasagnelevyihin.

Olipas taas fotogeenistä ruokaa.. Varsinkin jääkapissa vietetyn yön jälkeen kuvattuna.












(5 annosta)

Tomaattikastike
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
1 paprika
500 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyrettä
mustapippuria, suolaa, sokeria, oreganoa
tuoretta basilikaa


Juustokastike
50 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
8 dl maitoa
100 g emmental-raastetta

4 tomaattia
200 g vuohenjuustoa
4 tuorelasagnelevyä
+ emmental-raastetta pinnalle

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika ja raasta porkkana. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja kuullota siinä sipuleita ja valkosipuleita. Lisää paprikakuutiot ja porkkanaraaste ja kääntele hetki. Kaada pannulle tomaattimurska, tomaattipyre ja mausteet. Anna porista hiljalleen ainakin 20 minuuttia. Lisää lopuksi joukkoon tuoretta basilikaa.

Valmista juustokastike. Sulata rasva kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito pienissä erissä, samalla hyvin sekoittaen. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita lopuksi juustoraaste joukkoon.

Kasaa lasagne voideltuun uunivuokaan. Laita pohjalle tuorelasagnelevy. Kaada päälle tomaattikastike, sitten viipaloitua tomaattia, murusteltua vuohenjuustoa ja sitten juustokastiketta. Nosta lasagnelevy päälle ja kaada sen päälle uudet kerrokset tomaattikastiketta, tomaattia, vuohenjuustoa ja juustokastiketta. Jatka näin, kunnes lasagnelevyt on käytetty, jätä päällimmäiseksi juustokastiketta. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.