29. huhtikuuta 2010

Parmesan-tomaattifocaccia

Lämpöinen, uunituore leipä on jotain, mitä minä en kertakaikkisesti pysty vastustamaan. Tuore leipä osuu ja uppoaa johonkin erityisen herkkään kohtaan, ja tästä minulla on eilisen jäljiltä muistona sangen epämieluisa leipä-ähkyn tuntuma vatsanpohjassa. Ehkä juuri tästä syystä en kovinkaan usein intoudu tekemään leipää kotonani: siinä ei ole järjen hiventäkään, jos pellillinen leipä häviää heti tuoreeltaan minun ja kanssaeläjän tyytyväisiiin masuihin. Nyt meiltä oli sattumoisin leipä kuitenkin loppu, ja koska kaapista löytyi niin jauhoa, hiivaa kuin muitakin tykötarpeita, päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Ei ole montaa asiaa maailmassa, jotka saisi ihmisen onnellisemmaksi kuin se, että saa vetää omasta kotouunista ulos pellillisen huumaavan höyryävää leipää. Voi kyllä - siinä vaan on sitä jotain!

Myönnettäköön, etten ole sen syvällisemmin perehtynyt focaccian tekemisen saloihin, reseptinkin repäisin omasta vanhasta postauksestani. Selasin kyllä muidenkin focaccia-reseptejä läpi, ja monessa foccaccian oli annettu kohota useampia tunteja. Mää en kuitenkaan jaksanut, taikina kohosi ensin kulhossa jotain alle tunnin ja pellillä ehkä puoli tuntia. Hyvää yhtä kaikki. Täytteeksi heitin tällä erää parmesania, aurinkokuivattuja tomaatteja ja oreganoa, mutta myös mm. feta, kirsikkatomaatit, oliivit ja tuoreet yrtit toimivat seassa erinomaisesti.

4 dl vettä
1 ps kuivahiivaa
2 tl sokeria
1 tl suolaa
n. 10 dl vehnäjauhoja
1 dl öljyä
aurinkokuivattuja tomaatteja
raastettua parmesania
kuivattua oreganoa

Kaada reilusti kädenlämpöinen vesi kulhoon. Lisää suola, sokeri ja hiiva. Alusta jauhot taikinaan vähitellen ja lisää loppuvaiheessa öljy. Kohota taikina liinan alla kaksinkertaiseksi. Tee taikinasta ohuita leipiä leivinpaperin päälle ja kohota vielä kertaalleen. Painele leipiin kuoppia sormenpäillä ja upota niihin aurinkokuivattuja tomaatteja. Ripottele päälle parmesania ja oreganoa ja pirskota sitten päälle reilusti öljyä. Kypsennä 250 asteessa leipien koosta riippuen n. 7-10 min.

26. huhtikuuta 2010

Kana-sieni-parsakaalilasagne

Kun kanssa-asukki saa vapaat kädet kyökin puolella, lopputuloksena on hyvin usein jotain kanaruokaa. Ja melkein yhtä usein pastaa. Melkein aina siis jonkin sortin kanapastaa :D Tällä kertaa tosin variaatiota oli haettu lasagnen muodossa. Aurajuustosta, parsakaalista ja sienistä saatiin tavalliseen kanalasseen vähän vaihtelua. Kyllä muuten huomasi, ettei oltu ihan hetkeen lasagnea tehty! Nimim. saatoin käydä rääppimäässä uunivuokaa muutamaan otteeseen illan mittaan...

Kasvisversio tästä ruoasta on ihan iisipiisi toteuttaa, sen kun vaihtaa kanan esim. tofuun, tai korvaa sen vain isommalla määrällä sieniä ja rehuja.

    

(4 annosta)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
300 g broilerisuikaleita
1 parsakaali
3 dl sieniä (kantarelleja ja suppilovahveroita)
500 g tomaattimurskaa
tomaattipyrettä & vettä tarpeen mukaan
suolaa, pippurisekoitusta, kuivattua basilikaa

Juustokastike
50 g margariinia
3/4 dl vehnäjauhoja
8 dl maitoa
suolaa, pippuria
2 dl mozzarellaraastetta
pala aurajuustoa

Pinnalle
mozzarellaraastetta

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja kuullota siinä sipuleita ja valkosipuleita. Lisää broilerisuikaleet ja kypsennä. Kippaa pannulle tomaattimurska, paloiteltu parsakaali sekä etukäteen pannulla freesatut sienet. Anna kiehahtaa ja mausta. Hauduttele kastiketta hiljalleen parikymmentä minuuttia, lisäillen vettä ja tomaattipyrettä tarpeen mukaan, niin että kastikkeen koostumus on sopiva.

Valmista juustokastike. Sulata rasva kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito pienissä erissä, samalla hyvin sekoittaen. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita lopuksi juustoraastee ja aurajuusto joukkoon.

Kasaa lasagne voideltuun uunivuokaan. Kaada pohjalle kana-sienikastiketta ja juustokastiketta. Nosta lasagnelevyjä päälle ja kaada niille uudet kerrokset kastikkeita. Jatka näin, kunnes lasagnelevyt on käytetty, jätä päällimmäiseksi juustokastiketta. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 45 minuuttia.

23. huhtikuuta 2010

Linssi-paprikarisotto

Kurkistus kuivakaapin kätköihin toimi inspiraationa toissapäiväiseen ateriaan. Risottoriisit ja linssit olivat sopivasti siinä tyrkyllä, vaikka hetken kyllä jouduin miettimään, voisiko näitä kahta yhdistää onnistuneesti.. Mutta miksei voisi? Lisäpotkua ruoka sai ihanaisista uunissa paahdetuista paprikoista. Ankeasta ulkonmuodostaan huolimatta hyvinkin toimivaa arkimuonaa!

    
 
(4 annosta)

2 dl punaisia linssejä
1 pieni punainen paprika
1 pieni keltainen paprika
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3 dl risottoriisiä
n. 9 dl kasvislientä
tuoretta persiljaa, mustapippuria
voita
parmesania

Keitä linssit kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Paahda paprikoita 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia, kunnes pinta alkaa tummua ja kurtistua. Jäähdytä paprikat ja irrota kuoret.

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuullota molempia kattilassa rasvassa. Kippaa kattilaan riisit ja freesaa, kunnes riisit ovat läpikuultavia. Lisäile kasvislientä vähitellen joukkoon, imeyttäen sitä hiljalleen riisiin. Hauduttele hiljalleen puolisen tuntia. Lisää sitten joukkoon paahdetut ja paloitellut paprikat sekä kypsät linssit. Mausta mustapippurilla ja tuoreella persiljalla. Lisää joukkoon nokare voita sekä raastettua pamesania.
 

21. huhtikuuta 2010

Feta-pinaattimunakas uunissa

Uunimunakkaat ovat jo pidemmän aikaa olleet kova sana taloutemme iltapalarepertuaarissa. Sen lisäksi, että ne valmistuvat suhteellisen vaivatta, niihin saa heitettyä sekaan oikeastaan ihan mitä vaan jääkaapissa pyöriviä jämäpaloja ja ruoanlaittorippeitä. Ja sehän käy erinomaisesti yksiin allekirjoittaneen "mitään ruokaa ei heitetä roskiin" -periaatteen kanssa! Yhteishyvän Ruokamaailma -läpyskässä oli jokin aika sitten viety munakkaan tehokkuus taas uudelle tasolle kippaamalla sekaan myös keitettyä ylijäämämakaronia - ideaa olen sittemmin toteuttanut myös omissa uunimunakkaissani.

On oikeastaan vähän harmi, ettei näitä iltapalaräpellyksiä tule oikein koskaan laitettua blogiin asti, sillä nämä loisteputkilampun valossa räpsäistyt otokset eivät ole sieltä kauneimmasta päästä. Mutta ei se mittään, näillä mennään nyt :)



5 kananmunaa
0,5 dl vettä
suolaa, pippuria, kuivattua basilikaa
2 dl keitettyä makaronia
1/3 sipulia
100  g fetajuustoa
kourallinen vihreitä ja mustia oliiveja
tuoretta pinaattia
1,5 dl juustoraastetta

Sekoita kulhossa keskenään munat, vesi ja mausteet. Levitä esim. pienen piirakka- tai uunivuoan pohjalle makaronit, sipuli, fetakuutiot, oliivit sekä huuhdeltu ja silputtu pinaatti. Kaada munaseos päälle. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kypsennä 200-asteisessa uunissa 20-30 minuuttia.

18. huhtikuuta 2010

Valkosipulinen katkarapupasta

Viime aikoina on tullut lykättyä yhä enemmän ruoanlaittovastuuta kanssaeläjän harteille. Ja mikäs siinä, kun mm. seuraavankaltaisista ruoista on päässyt nauttimaan! Inspiraation tähän ruokaan herra oli löytänyt jostain netin syövereistä - harmi kyllä emme onnistuneet löytämään inspiraationlähdettä enää uudelleen, joten ruoka sovellettiin oman pään mukaan. Seuraavilla ainesmäärillä saadaan melkoisen voimakkaan makuista ruokaa - heikoimpia saattaa hirvittää, joten suosittelen harkitsemaan valkosipulin määrää ja käyttämään chiliä kohtuudella. Pastana oli muuten uutta lemppariamme, ohuenohutta capellinia.

     

(2 annosta)

3-5 valkosipulinkynttä (maun mukaan)
chilihiutaleita
1 pss katkarapuja
4 aurinkokuivattua tomaattia
2 prk tomaattipyrettä
1/2 sitruunan mehu + hieman kuoriraastetta
pari kourallista rucolaa
+ capellini-pastaa

Viipaloi valkosipulinkynnet ja aurinkokuivatut tomaatit. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja freesaa siinä valkosipulit. Lisää joukkoon maun mukaan chilihiutaleita ja paistele käännellen hetki. Lisää pannulle katkaravut, aurikokuivatut tomaatit sekä tomaattipyre. Anna kiehahtaa, mutta älä keitä, jotteivät katkaravut sitkisty. Lisää joukkoon silputtua rucolaa. Mausta sitruunan mehulla ja kuoriraasteella. Sekoita keitetty capellini joukkoon ja laita annosten päälle vielä rucolaa.


     

14. huhtikuuta 2010

Tofu-kookoscurry

TasteSpotting on melkoisen tuskastuttavaa selattavaa silloin, kun ihmisellä on huutava nälkä. Toinen toistaan houkuttelevammat ruokakuvat pitävät huolen siitä, että kyseiseltä sivustolta tulee nappailtua reseptejä tietokoneen kirjanmerkkeihin aikalailla. Tänään valmistin tofucurrya täältä löytyneellä ohjeella. Resepti on alunperin Jamie Oliverin Jamie's Food Revolution -kirjasta, joskin sitä on hieman muokkailtu. Ruoka on ehdottomasti alkuperäisen nimensä veroinen; 'Very Simple Curry', eli supersimppeli ja nopeahko valmistaa. Toisin sanoen istuu kuin nenä päähän meikäläisen tämänhetkisen elämänrytmiin ;) Ohjeelle olin uskollinen, mitä nyt tuoreen korianterin vaihdoin itseäni enemmän miellyttävään basilikaan.

       

(4 annosta)

500 g tofua
soijakastiketta
6 kevätsipulia
5 tl curryjauhetta
1 rkl voita
1 tlk (4 dl) kookosmaitoa
suolaa
1 sitruunan mehu
tuoretta basilikaa tai korianteria

Kuutioi tofu. Ruskista kuutioita pannulla öljyssä ja lisää sekaan soijakastiketta. Kääntele muutama minuutti ja siirrä tofut sitten syrjään odottamaan.
Kuumenna loraus öljyä pannulla ja freesaa siinä curryjauhetta hetki. Lisää pannulle silputut kevätsipulit ja paista sekoittaen. Lisää voi ja sekoita.  Kaada sekaan kookosmaito ja purista myös sitruunan mehu joukkoon. Kiehauta ja  keittele hiljalleen muutama minuutti. Mausta suolalla ja silputulla basilikalla/korianterilla. Lisää tofukuutiot kastikkeen joukkoon ja tarjoa basmatiriisin kanssa.  

11. huhtikuuta 2010

Mozzarella-pastasalaatti

Tuntuu vähän ehkä huijaukselta kutsua salaatiksi jotain, joka koostuu pääasiallisesti makaronista. Mutta kutsunpa nyt kuitenkin, löytyyhän tuolta seasta kuitenkin vähän rehujakin! Seuraavanlaista pastamössöä ollaan siis pupellettu iltapalaksi kuluvan viikonlopun aikana. Muuten hyvinkin toimiva setti, mutta mozzarella oli kyllä aiiivan liian laimea juustovalinta - suolainen feta olisi tuonut tähän huomattavasti enemmän makua ja särmää. Tai vaihtoehtoisesti vaikka itsemarinoidut katkaravut. Tulkoon resepti ja kuvat kuitenkin nyt julkaistuksi, sillä tästä saa ihan kelpo salaatin vaihtamalla mozzarellan johonkin vähän maistuvampaan ainesosaan.

     

6 dl  kukkamakaronia (Myllyn Paras)
4 rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
liraus balsamiviinietikkaa
pippurirouhetta ja Lämmintä Sisiliaa

1/2 punasipuli
1/2 rs rucolaa
200 g kirsikkatomaatteja
1 punainen paprika
n. 6 aurinkokuivattua tomaattia
1 pss minimozzarellapalloja

Keitä pasta kypsäksi kasvisliemikuutiossa maustetussa vedessä. Valuta ja kaada salaattikulhoon. Sekoita joukkoon aurinkokuivattujen tomaattien öljyä sekä balsamicoa. Mausta maun mukaan ja jätä marinoitumaan jääkaappiin pariksi tunniksi. Sekoita sitten joukkoon pilkottu sipuli, puolitetut kirsikkatomaatit sekä paloiteltu paprikat ja aurinkokuivatut tomaatit. Lisää myös rucola ja mozzarellat. Sekoita huolellisesti keskenään ja tarkista maku.

     

9. huhtikuuta 2010

Seesami-appelsiinilohi ja kaali-nuudeliwokki

No hupsista. Taisin tässä jokunen viikko sitten intoutua vähän liikaa halvennuksessa olevasta lohesta, ja sitä tuli raahattua kotiin aikamoinen möhkäle. Olin jo vähän hätää kärsimässä, että eikö tämä lohipirulainen koskaan lopu, mutta tämän viikon alussa saatiin sitten loputkin syötyä seuraavanlaisen ruoan muodossa. Lohi on hyvää, mutta kiitti mulle riitti nyt hetkeksi ainakin - kaikkeen kyllästyy, kun liikaa käyttää :)



Seesami-appelsiinilohi

400 g lohta
1/2 appelsiinin mehu
4 rkl soijakastiketta
2 tl seesamiöljyä
seesaminsiemeniä

Leikkaa lohi annospaloiksi. Sekoita laakeassa astiassa keskenään appelsiinin mehu, soijakastike sekä seesamiöljy. Pyörittele lohet kauttaaltaan seoksessa ja jätä marinoitumaan jääkaappiin nahkapuoli ylöspäin ainakin tunniksi. Kierittele sitten lohipalat seesaminsiemenissä. Paista pannulla kypsiksi.

Kaali-nuudeliwokkiin tuli kiinankaalia, keltaista paprikaa ja täysjyvänuudeleita. Maustettu chili- ja soijakastikkeella sekä seesamiöljyllä.

5. huhtikuuta 2010

Ranskalainen pannukakku

En harrastanut koko pääsiäisen aikana minkään sortin makeiden herkkujen tekemistä (tai muutenkaan liiemmin kunnioittanut perinteisiä pääsiäisruokia), mutta näin viimeisen lomapäivän kunniaksi päätin leipaista pienen marjaisan herkun. Lomapyhien aikaan oli vihdoinkin aikaa käydä läpi järkyttävän kokoiseksi kasvanutta reseptileikepinoani, jonka sain nyt saksittua ja liimattua kansien väliin. Seuraavan MeNaiset-lehdestä kotoisin olevan ohjeen otin pinosta syrjään saman tien. Tämä oli äärettömän helppo ja simppeli herkku pieneen makeannälkään, ja resepti saattaa hyvinkin jäädä luottoreseptieni joukkoon. Varsinkin, kun aineksetkin sattuvat olemaan sellaiset, että harvemmin niiden takia tarvitsee edes kauppaan lähteä. Harmittaa vain, että puolitin alla olevan reseptin ainekset ja tein tätä näin ollen vain pikkuruisen uunivuoallisen verran. Vuoka kun sattumoisin ammottaa tyhjyyttään jo nyt...

       

(8 annosta)

25 g voita (vuoan voiteluun ja pinnalle)
250 g vadelmia
1 dl mustikoita tai viinimarjoja
taikina:
3 munaa
2 tl vaniljasokeria
1,5 dl sokeria
50 g voita tai margariinia
2 dl kylmää maitoa
1,5 dl vehnäjauhoja

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Voitele yksi iso tai kaksi pientä uunivuokaa. Käytä voiteluun reilusti voita. Levitä marjat vuokiin.

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sulata rasva ja sekoita se maidon ja jauhojen kanssa munavaahtoon. Kaada taikina vuokaan marjojen päälle ja siirrä vuoat uuniin. Kun pannukakku on saanut paistua 10 minuuttia, pienennä lämpö 180 asteeseen. Paista vielä 20-25 minuuttia. Tässä vaiheessa voit halutessasi lisätä paistoksen pinnalle voinokareita. Tarjoa pannari lämpimänä suoraan vuoasta.

Marjojen tilalla voi käyttää myös hedelmiä, esim. omenoita, luumuja tai nektariineja.

2. huhtikuuta 2010

Papu-vihannescouscous

Kiire. Mikä ihana tekosyy.

Paitsi ettei edes ole. Ihan oikeasti vihaan sitä, ettei viime aikoina ole ollut yhtään ylimääräistä aikaa esimerkiksi ruoanlaitoon. Vannon, etten ole tälläkään viikolla viipynyt yhtenäkään päivänä varttia kauempaa kyökin puolella. Koska kiireen keskellä nopeus on epäilemättä valttia, turvauduin eräs päivä myös pakastevihanneksiin, vaikka olenkin aina vannonut tuoreen tavaran nimeen. Tähän ruokaan käytin siis Pirkan grillattuja vihanneksia, jotka sisältävät punaista ja keltaista paprikaa, kesäkurpitsaa, munakoisoa ja sipulia. Jos haluaa herkumman version tästä ruoasta, kannattaa ostaa kyseiset kasvikset tuoreina ja paahtaa ne itse uunissa. Ohje on vanhahko Pirkka-resepti, johon olen lisännyt vain kidneypavut pitämään huolen proteiinipuolesta.

Tämän ei-niin-pääsiäismäisen postauksen muodossa toivotan kaikille oikein hyvää pääsiäistä!

     

3 dl vettä
2 rkl salaattijuustokuutioiden öljymarinadia
1 kasvisliemikuutio
3 dl couscousia
1 pss (450 g) Pirkka grillattuja vihanneksia (pakaste)
1/2 rkl salaattijuustokuutioiden öljymarinadia
mustapippuria, suolaa, Provencen yrttiseosta
1 tlk kidneypapuja
1/2 tlk salaattijuustokuutioita öljymarinadissa
kourallinen mustia ja vihreitä oliiveja

Mittaa couscousia varten vesi pinnoitettuun, laakeaan kattilaan. Lisää öljymarinadi ja murenna joukkoon liemikuutio. Kuumenna kiehuvaksi ja sekoita joukkoon couscous-ryynit. Vedä kattila levyltä, peitä kannella ja anna turvota pari minuuttia.

Kuumenna paistokasarissa tilkka marinadia ja lisää jäiset vihannekset. Kuumenna käännellen kovalla lämmöllä noin 5 minuuttia kunnes vihannekset ovat kuumia. Mausta vihannekset suolalla, pippurilla ja yrteillä. Lisää pavut joukkoon ja sekoita. Vedä couscous-kattila takaisin liedelle ja kuumenna sitä noin kolme minuuttia sekoittaen se samalla irtonaiseksi. Kaada couscous laakealle vadille ja levitä vihannekset päälle. Lusikoi pinnalle valutetut juustokuutiot sekä oliiveja.