Parsaa ja basilika-voikastiketta

Uskomatonta mutta totta: kevään ensimmäiset parsat onnistuivat likimain täydellisesti! En tiedä mikä siinä oikein on, mutta parsakauden korkkaus tuppaa joka ikinen vuosi päätymään aivan surkeaan epäonnistumiseen. Poikkeus ilmeisesti vahvistaa säännön, sillä tämän kevään ekat parsat eivät - yllättävää kyllä - jääneet liian koviksi tai ylikeittyneet lötköiksi. Oujes! Parsaa ja basilika-voikastiketta nautiskeltiin siis lauantaina alkuruokana; kumpikin hyviä omillaan, mutta aivan hykerryttävän hyviä yhdessä!

Parsan keitto-ohje
 
500 g vihreää parsaa
2 litraa vettä keittämiseen
suolaa, sokeria, sitruunamehua

Leikkaa parsoista puumainen tyviosa pois. Kiehauta vesi ja lisää sinne ripaus suolaa ja sokeria sekä hieman sitruunamehua. Lisää parsat nipussa kiehuvaan veteen lappeellaan niin, että nuput jäävät vedenpinnan yläpuolelle. Keitä 3-6 minuuttia parsojen paksuudesta riippuen. Tarkista kypsyys maistamalla - parsan pitää jäädä sopivan napakaksi. Valuta parsat ennen tarjoilua.

Basilika-voikastike

(resepti täältä)

0,5 dl salottisipulia hienonnettuna

1 dl kuivaa valkoviiniä
0,5 dl valkoviinietikkaa
0,5 dl vettä
1 dl kuohukermaa  

100 g voita

tuoretta basilikaa
suolaa
vastajauhettua valkopippuria

Laita salottisipulit, valkoviini, valkoviinietikka ja vesi kattilaan. Keitä nestettä kokoon kunnes se on haihtunut puoleen. Lisää kuohukerma ja anna hautua miedolla lämmöllä viisi minuuttia . Siivilöi liemi ja kiehauta. 

Vatkaa joukkoon kylmä voi, lisää hienonnettu basilika ja mausta valkopippurilla ja suolalla. Kuohkeuta sauvasekoittimella tasaiseksi vihreäksi kastikkeeksi. Laita parsat lämpimille lautasille ja tarjoa basilika-voikastikkeen kera.

Lisukkeita juureksista

Hyvä ruoka ja auringontäyteinen kevätpäivä, niistä oli tämä laiskanpulskea sunnuntai tehty!

Kauniin ja kiireettömän päivän ratoksi reippailimme tänään Stockan Herkkuun, tuohon henk.koht. ruokaparatiisiini. Mukaan sieltä lähti tällä kertaa luomujuureksia ja lampaan paahtopaistia. Vaikka taloudessamme syödäänkiin punaista lihaa hyvin harvoin ja harkitusti, kanssa-asukin toiveesta tänään lautaselle päätyi tosiaan lammasta - joka olikin itselleni täysin uusi ruokatuttavuus. Sen lisäksi ateriakokonaisuuteen kuului myös punaviinikastiketta, yrttivoissa paistettuja juureksia sekä paahdettuja perunanpuolikkaita. Erityisesti parmesanilla kuorrutetut perunanpuolikkaat olivat tämän ruokakunnan mieleen, rosmariinipotut sen sijaan jäivät vähän vaisuiksi. 

Uunissa paahdetut perunanpuolikkaat (rosmariini- ja parmesanoptiolla)

pestyjä perunoita

oliiviöljyä

sormisuolaa

kuivattua rosmariinia

raastettua parmesania

Halkaise perunat pituussuunnassa kahtia ja aseta ne uunivuokaan leikkuupinta ylöspäin. Valele perunoille oliiviöljyä ja sirottele päälle sormisuolaa. Ripottele päälle joko kuivattua rosmariinia tai raastettua parmesania, tai miksei vaikka molempia. Paahda 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia, tai kunnes perunat ovat sisältä pehmeitä.

Yrtti-valkosipulivoissa paistetut juurekset

200 g palsternakkaa

3 isoa porkkanaa

300 g maa-artisokkia

voita

2 valkosipulinkynttä

kuivattua timjamia ja rosmariinia

suolaa ja pippuria myllystä

Kuori ja paloittele palsternakka, porkkanat ja maa-artisokat. Paista juurekset suolavedessä al denteksi. Kuumenna reilu nokare voita pannulla, heitä sekaan murskatut valkosipulinkynnet sekä rosmariinia ja timjamia. Sekoita nopeasti ja kaada juurekset pannulle. Freesaa kasviksia noin 7 minuuttia, lisää yrttejä tarpeen mukaan. Mausta suolalla ja pippurilla.

Epätoivoinen paluuyritys featuring aika hitsin hyvä fenkoli-tomaattilisukejuttu

Kukkuu.

Laiskaakin laiskempi ruokabloggari täällä hei. En nyt ole ihan varma, mitä tuossa alkutalvesta tapahtui, mutta jostain syystä nämä blogihommat eivät enää vaan innostaneet entiseen malliin. Blogimotivaatio rypi pohjamudissa eikä sitä yksinkertaisesti vain enää kuulunut takaisin. Kului päiviä, viikkoja, kuukausia - ja sen jälkeen bloggauskynnys ehtikin kasvaa jo niin valtavaksi, että ikään kuin itsekin vähitellen unohti koko blogin olemassaolon. Pari kertaa olen näiden liki kolmen kuukauden aikana klikannut muiden blogeja jonkinlaisen inspiraatiopuuskan toivossa, mutta kun ei niin ei. Kun kiinnostus vain yksinkertaisesti kuihtuu olemattomiin, niin eipä sille oikeastaan mitään voi.

Olkoon tämä nyt kuitenkin viimeinen epätoivoinen yritykseni päästä takaisin peliin mukaan. Ehkä sen innostuksen saa taas jostain kaivettua, kun pääsee taas hommaan sisälle..? Tiedä en, mutta yrittänyttä ei laiteta.

Tänään tein joka tapauksessa jotain niin hyvää ruokaa, että hetken ajan jopa muistin, minkä takia sitä aikoinaan tuli ruokablogi perustettua: kun löytää mahtavan reseptin, tekee mieli kertoa siitä muillekin ja jakaa hyvän ruuan ilosanomaa eteenpäin. Tänään mieleni tekee toitottaa koko maailmalle, miten tajuttoman hyvää lisukeruokaa saa fenkolista, kirsikkatomaateista ja oliiveista. Kaikki kunnia reseptistä kuuluu Jamie Oliverille, jonka reseptit ovat muuten viime aikoina olleet varsinaisessa tehokäytössä keittiössäni. Reseptistä tulee olevinaan neljä lisukeannosta, mutta me vedettiin koko vuoka kyllä ihan kahteen pekkaan valkoviinissä haudutetun kananpojan lisukkeena. Sanoinko jo, että ihan tajuttoman hyvää ja maukasta? (Siitäkin huolimatta, että jätin vastoin Jamien ohjeistusta tomaatit kalttaamatta ja kuorimatta. Ja voin kanssa ei sitten tarvitse tässä ruuassa nuukailla!)

 
Paahdettua fenkolia ja tomaattia timjamin ja valkosipulin kera  
(Jamie Oliver: Happy days with the naked chef)

2 fenkolia
24 kirsikkatomaattia
kourallinen mustia oliiveja
tuoretta timjamia
2 valkosipulinkynttä
merisuolaa ja mustapippuria myllystä
oliiviöljyä
1 lasi valkoviiniä
pari (isoa) nokaretta voita

Leikkaa fenkolit neljään osaan ja leikkaa osat vielä kahtia. Keitä fenkoleita suolatussa vedessä 10 minuuttia. Leikkaa valkosipulinkynnet ohuiksi siivuiksi. Levitä fenkolit, kirsikkatomaatit, oliivit ja valkosipulit öljyttyyn uunivuokaan. Riivi joukkoon pieni kourallinen timjamin lehtiä. Rouhi joukkoon suolaa ja pippuria ja kaada sekaan pari lorausta oliiviöljyä. Sekoita ainekset huolellisesti keskenään ja kaada sitten päälle valkoviiniä. Siivalla koko komeuden päälle vielä voinokareita ja paista 220-asteisen uunin keskitasolla noin 30 minuuttia

Juuresmuusi

Tämän hetken ehdottomasti kovin ruokajuttu omassa keittiössäni näyttää olevan erinäiset juurekset. Maa-artisokka, palsternakka, juuriselleri ja mustajuuri ovat henk. koht. suosikkejani, mutta oikeastaan me ollaan kyllä kaikkien juuresten kanssa eri hyviä kavereita. Juuresten kanssa sietääkin kaveerata just nyt, onhan niiden sesonki kukkeimmillaan; lisukkeeksi perunan tilalle, pata- ja uuniruokiin, sosekeittoon tai vaikkapa gratiiniin.. Juurekset taipuvat moneksi! Itse olen tällä viikolla valmistanut mm. juuresmuusia Yhteishyvän ohjeella. Joukkoon lisäsin tosin ehtaa voita, koska noh, se nyt vaan kuuluu muusin perusolemukseen.

 (4 annosta)

500 g jauhoista perunaa
2 porkkanaa
1 palsternakka
50 g voita
1,5 dl maitoa (tai kermaa
1 rkl hunajaa
suolaa 

Kuori perunat, porkkanat ja palsternakka. Paloittele ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä kypsiksi. Valuta ja säästä keitinliemi. Lisää juuresten joukkoon voi ja survo juurekset maidon kanssa tai käytä sähkövatkainta. Ohenna keitinliemellä sopivan notkeaksi ja makeuta hunajalla. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Porkkana-sinihomejuustovuoka

Nostin männä viikolla isän kasvimaasta kunnon satsin porkkanaa. Hyvää porkkanaa muuten onkin, ja takuuvarmasti lähiä ja luomua :) Porkkanaa onkin narskutettu tässä huushollissa nyt harva se päivä, mutta pikkuhiljaa tässä alkaa olla käsillä pienoinen sijoitusongelma. Viimeviikkoinen Hesarin Ruokatorstai tarjosi onneksi yhden ruokaidean, mihin porkkanaa sai upotettua ihan mukavasti. Tämä porkkana-sinihomejuustovuoka kuulosti jo paperilla aivan täysin mun jutulta, ja sitä se totta vie olikin. Karppaajillehan tämä on mitä mainioin lisukeruoka, mutta tätä herkkua suosittelen käsi sydämellä kyllä kaikille muillekin.

500 g porkkanaa
100 g sinihomejuustoa
2 dl kasvislientä
1 dl kermaa
1 rkl kuivattua rakuunaa

Huuhtele, kuori ja paloittele porkkanat viipaleiksi. Pane porkkanat ja kasvisliemi laakeahkoon uunivuokaan ja kypsytä uunissa 200 asteessa puolisen tuntia. Ota vuoka uunista, lisää kerma, murusteltu homejuusto ja rakuuna. Paista vielä puoli tuntia 200 asteessa. 

Vuoka syötiin ananaksella ja mozzarellalla kuorrutettujen broilerin fileeleikkeiden kanssa (kuulostaa ja näyttää ihan joltain huoltoaseman ruualta, mutta onneksi tuo porkkana-sinihomejuustohässäkkä hieman lievensi huoltsikkaruokaefektiä...).

Tomaatti-vuohenjuustolasagne

Olen kuullut huhua, että kaikki maailman ihmiset eivät suinkaan pidä vuohenjuustosta. Itse en tällaista ihmistyyppiä ole koskaan livenä tavannut, enkä ihan täysin moista ilmiötä pysty ymmärtämään, mutta tällaista tietoa on tosiaan korviini kantautunut.

Noh, ihan vakavasti ottaen, tavallaan oikeastaan ymmärrän, mikseivät kaikki pidä vuohenjuustosta. On ihan totta, että siinä on tietynlainen - miten sen nyt sanoisi - tunkkainen maku ja tuoksu, joka ei taatusti miellytä kaikkia. Itsekään en itse asiassa hirveästi fanita vuohenjuustoa sellaisenaan, mutta sen sijaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan se voi mielestäni olla kertakaikkisen herkullista. Ihan erityisesti tomaattiin yhdistettynä vuohenjuusto tuppaa viemään allekirjoittaneelta jalat alta! Jääkaapissa jo tovin pötkötellyt vuohenjuusto ja sen paras kaveri tomaatti toimivat siis inspiraationa tähän ruokaan. Tuli samalla testattua ensimmäistä kertaa tuorelasagnelevyjä, mutten kyllä totta puhuen voi sanoa huomanneeni mitään järisyttävää eroa kuivalasagnelevyihin.

Olipas taas fotogeenistä ruokaa.. Varsinkin jääkapissa vietetyn yön jälkeen kuvattuna.

(5 annosta)

Tomaattikastike

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
1 paprika
500 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyrettä
mustapippuria, suolaa, sokeria, oreganoa
tuoretta basilikaa

Juustokastike

50 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
8 dl maitoa
100 g emmental-raastetta

4 tomaattia
200 g vuohenjuustoa

4 tuorelasagnelevyä
+ emmental-raastetta pinnalle

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika ja raasta porkkana. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja kuullota siinä sipuleita ja valkosipuleita. Lisää paprikakuutiot ja porkkanaraaste ja kääntele hetki. Kaada pannulle tomaattimurska, tomaattipyre ja mausteet. Anna porista hiljalleen ainakin 20 minuuttia. Lisää lopuksi joukkoon tuoretta basilikaa.

Valmista juustokastike. Sulata rasva kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito pienissä erissä, samalla hyvin sekoittaen. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita lopuksi juustoraaste joukkoon.

Kasaa lasagne voideltuun uunivuokaan. Laita pohjalle tuorelasagnelevy. Kaada päälle tomaattikastike, sitten viipaloitua tomaattia, murusteltua vuohenjuustoa ja sitten juustokastiketta. Nosta lasagnelevy päälle ja kaada sen päälle uudet kerrokset tomaattikastiketta, tomaattia, vuohenjuustoa ja juustokastiketta. Jatka näin, kunnes lasagnelevyt on käytetty, jätä päällimmäiseksi juustokastiketta. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Uunissa paahdetut maa-artisokat

Oi ihanaista maa-artisokkaa! Tällä hetkellä tuntuu täysin käsittämättömältä, että kokeilin tuota jumalaista juuresta ensi kertaa vasta viime kesänä. Nykyisin maa-artisokka on keittiömme  vakiovieras, ja eritoten soppaa tulee valmistettua aina tämän tästä. Näin jokin aika sitten jossain (kokkiohjelmassa, lehdessä, blogissa tai jossakin - en nyt kykene muistamaan) uunissa paahdettuja maa-artisokkia, jotka kypsennettiin kuorineen kaikkineen. Idea jäi sitkeästi takaraivoon, ja nyt sain kokeiltua näitä sitten itsekin. Tuli kuulkaas aika herkkua! Rapea kuori ja pehmeä sisus - nämä olivat mitä oivallisin lisukeruoka.

(lisukkeeksi noin kolmelle)

500 g maa-artisokkia
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
kuivattua rosmariinia

Pese maa-artisokat huolellisesti juuresharjaa käyttäen. Halkaise ne kahtia ja laita ne uunivuokaan. Lorauta päälle reippaasti oliiviöljyä sekä suolaa, pippuria ja rosmariinia. Sekoita huolellisesti, jotta mausteet ja öljy leviävät kaikkialle. Paahda 175-asteisssa uunissa noin 50 minuuttia, tai kunnes maa-artisokat alkavat saada vähän väriä ja ne alkavat pehmetä. Tarjoa esimerkiksi lihan tai kalan lisukkeena.

Uunijuurekset

Yksi keittiövarusteluni isoimmista aukoista tuli paikattua tässä taannoin, kun sain monen muun ruokabloggarin tapaan omakseni Kermansaven Hotpot Duo -padan. Olin syystäkin onnesta soikeana, sillä minä en ole koskaan omistanut ihka oikeaa pataa. Saamani pata on yhden litran pata, mutta siitä löytyy myös isompi, kolmen litran versio. Litran padassa ei luonnollisestikaan mitään valtavia pataruokia sinäsä valmisteta, mutta pikkupatakin löysi kyllä paikkansa keittiössämme; sillä on nimittäin tullut valmistettua erinäisiä lisukeruokia. Ja ihan eritoten näitä uunijuureksia, joita olen viimeisten neljän viikon aikana tehnyt peräti kolme kertaa. Pataan sisältyy näppärä monikäyttöinen kansi, ja pata on sangen näpsäkkä mm. siitä syystä, että se kestää niin lieden, grillin, uunin, mikron kuin konepesukin.

Uunijuuresten ohje on Ruokatorstain joulu -opuksesta, ja näitä on syöty niin lohen kuin kanankin lisukkeena.

2–3 isoa porkkanaa
1 lanttu (300 g)
1 palsternakka
pikkusipuleita
4–6 perunaa
noin 1/2 dl oliiviöljyä
muutama oksa tuoretta rosmariinia tai timjamia
(tai 1–2 tl kuivattuja yrttejä tai yrttisekoitusta)
suolaa, mustapippuria
2–3 rkl hunajaa tai siirappia 

Kuori ja lohko porkkana, lanttu ja palsternakka. (Pilko lanttu hieman pienemmiksi kuin muut, sillä se vaatii pidemmän kypsymisajan.) Pese perunat hyvin ja puolita ne. Kuori sipulit.

Laita juurespalat ja perunat kulhoon. Lisää joukkoon öljy. Riivi joukkoon myös yrtit. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita. 

Kaada juurekset uunivuokaan. Järjestele perunat toiseen päähän vuokaa. Valuta porkkana-, lanttu- ja palsternakkakuutioille juoksevaa hunajaa tai siirappia. Laita vuoka 180 asteeseen 40–50 minuutiksi. (Kypsymisaika riippuu lohkojen koosta, kokeile paloja tikulla.) Pyöräytä sipulit vielä öljykulhon pohjalla ja laita ne uuniin varttia myöhemmin kuin muut ainekset, jotta ne eivät hajoa. Kun juurekset ovat saaneet väriä, peitä vuoka kuivumisen estämiseksi foliolla. 

Feta-kasvispasta

Hepskukkuu vaan ja pahoittelut hiljaiselosta!
Syy tähän syvään blogihiljaisuuteen löytyy tällä hetkellä vallitsevista, kerrassaan käsittämättömistä sääolosuhteista. Väittäisin, ettei syöminen ole koskaan aiheuttanut näin suurta tuskaa kuin viime aikoina. Kun hiki virtaa jo pelkästä paikallaan istumisesta, syömistä ja eritoten ruoanlaittoa voi kutsua jo rankemman puoleiseksi urheiluksi. Viime aikoina olenkin syönyt henkeni pitimiksi lähinnä kaikkea, mikä ei vahingossakaan edellytä uunin tai lieden sytyttämistä; eli toisin sanoen salaattia, leipää, ja tietysti jäätelöä. Litratolkulla jäätelöä.

Näinpä ei siis tänne bloginkaan puolelle ole ollut liiemmin raportoitavaa. Mutta tänäänpäs kävin hamstraamassa ruokatarpeet huomisen grillailuja varten, ja osasin kerrankin olla kaukaa viisas: kasviksia nimittäin jää kuitenkin yli, joten osan niistä saikin näppärästi kipattua tämänpäiväisen pastan sekaan. Tarkoitus oli jatkaa blogitaukoilua vielä ensi kuulle, mutta kun tänään nyt kuitenkin sain riuhtaistua itseni tekemään ihan oikeaa ruokaa  (ja vieläpä törkeän hyvää sellaista!) oli suorastaan pakko rientää laittamaan resepti tännekin. Tämä kesäinen pasta nimittäin suorastaan vaatii päästä julkaistuksi juurikin tähän aikaan vuodesta, eikä sitten syksyn räntäsadekeleillä. Toisekseen halusin muistuttaa, että nyt jos joskus kannattaa panostaa ruoanlaitossa tuoreisiin kasviksiin - halapoo nimittäin on. Ja hyvää!

Oikein aurinkoisia kesäpäiviä kaikille, jotka tämän nyt sattuvat lukemaan (villi veikkaukseni on, että juuri nyt ihmisillä on parempaakin tekemistä kuin hengata tietokoneella ;). Nauttikaa kesästä, niin minäkin teen - palaamme taas sitten, kun asiaa on.

 

     

Kesäpasta kahdelle

1 kesäsipuli
1/2 kesäkurpitsa
1/2 keltainen paprika
1/2 rs kirsikkatomaatteja
1 pkt Apetinan feta snackseja + niiden öljy
aurinkokuivattuja tomaatteja
kapriksia
1/2 ruukkua tuoretta basilikaa
nauhapastaa kahden hengen tarpeisiin
punaviinietikkaa
rouhittua mustapippuria, (suolaa), Lämmintä Sisiliaa

Silppua sipuli varsineen, paloittele kesäkurpitsa ja paprika. Halkaise kirsikkatomaatit. Kuumenna pannulla liraus öljyä ja freesaa sipuli, kesäkurpitsa ja paprika siinä kevyesti. Lisää joukkoon keitetty pasta, tomaatit, fetakuutiot, silputut aurinkokuivatut tomaatit ja kaprikset. Silppua joukkoon tuore basilika. Kuumenna nopeasti ja lisää joukkoon fetojen öljymarinadia, punaviinietikkaa ja mausteita maun mukaan. Tarjoa heti.

    

Halloumi-kasviswokki

Kun silmäni osuvat mihin tahansa halloumireseptiin, välitön reaktoni on lähestulkoon aina "tuota mulle heti nyt!". MeNaisten numerosta 7/2010 löytynyt kreikkalaisen wokin resepti ei ollut poikkeus, vaikka varsinaisesti kokkaus ei tapahtunutkaan heti, vaan vasta eilen. Kurpitsamoskan Marikin bloggasi  taannoin ks. ruoan, ja Marin tavoin minunkin on myönnettävä, että inspiroidun MeNaisten ruokaosiosta suuresti! Simppeli reseptiikka joillain pienillä kivoilla jipoilla on kovasti meikäläisen mieleen.

Ja nuoruusiän dementia iski jälleen: oliivipurkki pönötti pöydällä koko kokkausoperaation ajan, mutta enhän mä niitä toki ruokaan muistanut laittaa. Hiphei vaan.

     

(3-4 annosta)

250 g halloumijuustoa
3 rkl öljyä
3 porkkanaa
100 g palsternakkaa
1 punasipuli
2 paprikaa
1 tl oreganoa
20 kalamataoliivia
2 rkl soijakastiketta
3 rkl appelsiinimehua
mustapippuria

Leikkaa juusto sentin viipaleiksi. Kuumenna teelusikallinen öljyä wokissa tai isossa paistinpannussa. Paista juustoviipaleet kullankeltaisiksi ja nosta pois pannulta.

Kuori ja leikkaa porkkanat, palsternakka ja sipuli noin puolen sentin paloiksi. Paloittele paprikat.  Kuumenna loput öljystä pannulla ja laita porkkanat paistumaan. Lisää 3-5 minuutin kuluttua palsternakat, sipuli, paprika ja oregano. Paista viisi minuuttia, tai kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Sekoita joukkoon oliivit.

Yhdistä soijakastike ja appelsiinimehu ja kaada seos pannulle, sekoita. Lisää juustonpalat ja mausta mustapippurilla makusi mukaan.

Keitin muuten wokin kaveriksi vielä vähän tummaa riisiä, jottei vahingossakaan nälkä jäisi. En voi sille mitään, mutta vatsaani jää omituisen tyhjä olo, jos lisukkeena ei ole edes vähän jotain hiilaripitoista. Ei minusta karppaajaksi ainakaan taitaisi olla...

Aura-perunapallurat ja lämmin papu-tomaattisalaatti

Ikuisuusongelmana omassa ruoanlaitossani tuntuu olevan se, että jostain syystä kuvittelen kokkailevani isommallekin pesueelle: eli toisin sanoen kaikkea tulee tehtyä enemmän tai vähemmän liikaa. Eritoten pastaa ja perunaa tulee lähes aina keitettyä enemmän kuin kahden hengen tarpeisiin olisi ehkä suotavaa. Ruoan poisheittäminen on omassa päässäni isomman luokan synti, joten sitä pyrin aina välttämään kaikin keinoin. Niinpä niille ylijäämäpotuille ja -makaroneille on aina keksittävä joku jalostuskeino. Tällä kertaa tähdeperunoista syntyikin ihan oikea ruoka.

Löysin perunapalleroiden ohjeen kaikista vanhimmasta reseptileikekirjastani, jonka olemassaolon muistin vasta, kun en meinannut millään keksiä mitä sitä ruoaksi tekisi. Kurkistus tuohon ikiaikaiseen kirjaseen kyllä kannatti, sillä sieltä löytyi kaikenlaisia helmiä. Tämä palleroresepti oli leikattu talteen jostakin lehdestä, en vain valitettavasti tiedä mistä. Pyöryköiden kaveriksi improvisoin lämpimän papu-tomaattihärpäkkeen, ja ateriakokonaisuus olikin varsin kiva.



Aura-perunapyörykät
5 perunaa
1 valkosipulinkynsi
1 pieni sipuli
3 aurinkokuivattua tomaattia
n. 50 g aurajuustoa
1 kananmuna
1,5-2 dl vehnäjauhoja
suolaa, mustapippuria
persiljaa, basilikaa
korppujauhoja leivitykseen

Keitä perunat kypsiksi, kuori ne ja hienonna haarukalla kulhossa. Murskaa valkosipulinkynsi ja silppua sipuli hienoksi. Pehmennä sipuleita hetki pannulla öljyssä ja lisää ne perunoiden joukkoon kulhoon. Silppua  aurinkokuivatut tomaatit ja murustele aurajuusto joukkoon. Lisää kevyesti vatkattu muna, sekoita ja mausta hyvin. Lisää jauhoja sen verran, että saat muotoiltua taikinamassasta pyöryköitä. Pyöritä pallerot korppujauhoissa ja paista ne sitten pannulla rasvassa kauniin ruskeiksi.

Papu-tomaattisalaatti
1 pieni punasipuli
1/2 rs kirsikkatomaatteja
1 iso tomaatti
1 tlk ruskeita papuja
suolaa, mustapippuri-valkosipulirouhetta
balsamiviinietikkaa
tuoretta basilikaa

Silppua sipuli, halkaise kirsikkatomaatit ja pilko tomaatti. Freesaa sipuli pannulla öljyssä. Lisää joukkoon tomaatit ja kuumenna nopeasti sekoittaen. Kippaa sekaan pavut. Mausta suolalla ja pippurilla sekä tuoreella silputulla basilikalla, ja lorauta joukkoon balsamicoa. Tarjoa lämpimänä.




Pakko sanoa vielä lopuksi, että oi niitä aikoja, kun reseptit vielä kerättiin talteen lehdistä leikkaa ja liimaa -periaatteella! Harrastan sitä kyllä edelleen, mutta kyllä fakta on, että tämä internetin ihmeellinen maailma on mullistanut ainakin oman reseptikeruuni ihan perusteellisesti. Omat leikekirjani ovat tätä nykyä ihan hunningolla, kun kivat ruokaideat poimii nykyisin vaan netistä talteen omiin kirjanmerkkeihin...

Shahi paneer (eli kotijuustoa tuoretomaatti-cashewkastikkeessa)

En liene ainoa, jonka lemppari intialaisista ruuista on ihanainen palak paneer. Tuota pöperöä tulee tilattua ihan luvattoman usein etnoravintoloissa, vaikken normaalisti olekaan näin kaavoihin kangistunut ulkoruokintaa harrastaessani. Kyseistä ruokaa on tullut tehtyä myös kotioloissa monet kerrat. Nyt päätin sitten kokeilla jotain edes vähän erilaista, eli palak paneerin pikkuserkkua shahi paneeria, jossa kotijuustopalat lilluvat pinaattikastikkeen sijaan tomaateista ja cashewpähkinöistä valmistetussa soosissa. Luoja ties kuinka kauan olin tätä ruokaa himotellut, mutta odotus kyllä palkittiin: tämä oli nimittäin hyvää! Selasin netistä ison liudan reseptejä, joiden pohjalta lähdin sapuskaa toteuttamaan. Shahi paneer valmistuu siis jotakuinkin seuraavalla tavalla.

 

250 g kotijuustoa

2 sipulia

2 valkosipulinkynttä

pala tuoretta inkivääriä

2 vihreää chiliä

3 tomaattia

0,5 tl chilijauhetta

3/4 tl kurkumaa

1 tl garam masalaa

1 dl cashewpähkinöitä

2 dl maitoa

n. 1 dl maustamatonta jogurttia (tai kermaa)

suolaa, pippuria

 

Kuutioi kotijuusto ja ruskista kuutiot pannulla. Siirrä syrjään odottamaan. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja freesaa siinä silputut sipulit, murskatut valkosipulinkynnet, raastettu inkivääri sekä hienonnetut chilit. Lisää sitten pannulle hienonnetut tomaatit ja hauduta noin 8 minuuttia. Aja seos tahnaksi esim. sauvasekoittimella ja laita takaisin pannulle. Kuumenna, lisää mausteet ja paistele hiljalleen. Lisää tarvittaessa hieman vettä.

 

Liota cashewpähkinöitä maidossa noin vartin verran, kunnes cashewit ovat pehmenneet. Aja sitten cashewmaito sauvasekoittimella sileäksi. Sekoita cashewmaito pannulle muiden ainesten joukkoon ja anna kastikkeen kiehua vähän kasaan. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan. Lisää kotijuustokuutiot joukkoon ja sekoita huolellisesti. Viimeistele jogurtilla tai kermalla ja anna hautua vielä hetki. Silppua annosten päälle tuoretta korianteria tai persiljaa ja tarjoa basmatiriisin kanssa.

     

Feta-kesäkurpitsapallerot

Oi ja voi. Nyt tuli tehtyä ihan laittoman hyvää ruokaa! Nämä feta-kesäkurpitsapallurat ovat ehdottomasti yksi herkuimmista asioista, joita olen lähimenneisyydessä tehnyt. Resepti löytyi Rene Salamanin kirjasta Kreikkalainen keittiö, joka on ollut minulla kirjastosta lainassa jo tovin. Edelleenkään en ole koskaan syönyt autenttista kreikkalaista ruokaa, mutta sepäs ei ole minua estänyt olemasta viime aikoina erityisen viehättynyt nimenomaan kreikkalaisen keittiön antimiin. Pallerot ovat parhaimmillaan vasta paistettuina, rapeapintaisina ja sisältä mukavan pehmeinä ja lämpöisinä. Lisukkeeksi lykkäsin tsatsikia ja kasvisliemessä keitettyä bulguria. Toimii!

 
      

(iso satsi)
 

500 g kesäkurpitsaa
1 sipuli
2 kevätsipulia
1 valkosipulinkynsi
3 viipaletta leipää
2 kananmunaa
200 g fetajuustoa
50 g graviera- tai parmesanjuustoa
3-4 rkl tuoretta tilliä tai 1 tl kuivattua oreganoa
0,75 dl vehnäjauhoja (lisäile tarpeen mukaan)
korppujauhoja
suolaa ja rouhittua mustapippuria

Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Silppua sipulit ja hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna muutama ruokalusikallinen oliiviöljyä pannulla, lisää sipulit ja kevätsipulit ja kuullota ne. Lisää valkosipuli ja freesaa vielä hetki. Laita suureen kulhoon kesäkurpitsaraaste, sipuli- ja valkosipuliseos ja sekoita hyvin.

Paahda leipäviipaleet ja poista niistä kuoret. Paloittele leivät ja murenna monitoimikoneella. Lisää murut kesäkurpitsaseokseen munien, murustellun fetan, jauhojen sekä raastetun gravieran tai parmesanin kanssa. Lisää tilli tai oregano sekä suolaa ja pippuria maun mukaan. Sekoita huolellisesti keskenään. Lisäile jauhoja tarpeen mukaan (huom. itse heitin sekaan jauhoja (sekä vehnä että korppu) ihan mutu-tuntumalla, reippaasti ohjeistettua enemmän, kunnes taikinamassasta tuli kiinteä ja helposti käsiteltävä.)

Ota kukkuraisen ruokalusikallisen verran kesäkurpitsaseosta, pyörittele se palloksi ja paina kevyesti, jotta siitä tulee pihvin muotoinen. Tee loput pihvit samoin. Ripottele pihvien päälle vähän jauhoja. Kuumenna oliiviöljy pannulla ja paista pihvit rapeiksi ja ruskeiksi molemmin puolin.

Kaaliraasteohukaiset

Tässä taannoin pähkäilin, mitä uutta ja kivaa voisin kokkailla jääkaapissa köllöttävästä kaalin jämästä. Kaalikääryleitä ei millään olisi jaksanut tehdä ja kaalipataa oli tullut jo syksyn varrella väännettyä, joten jotain muuta oli keksittävä. Sitten muistin aikoinaan laittaneeni tietokoneen kirjanmerkkeihin talteen Pirkan kaaliohukaisreseptin. Tämä olikin mukavan erilainen kaaliruoka, jonka veikkaisin maistuvan myös niille, jotka eivät normaalisti voi kaaliruokia sietää - kaali maistuu nimittäin tässä yhteydessä jollain tapaa miedommin kuin perinteisissä kaalilaatikoissa ynnä muissa. Mainiota budjettiruokaa myöskin!



(n. 20 kpl)

n. 200 g valkokaalia
2 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 rkl siirappia
2 tl meiramia
1/2 tl suolaa

Raasta kaali raastinraudan karkeimmalla terällä, kuitenkin niin, että raaste on mehevää. Sekoita kulhossa maito ja vehnäjauhot. Lisää joukkoon kananmunat, meirami, suola ja kaaliraaste. Kuumenna ohukaispannussa rasva ja paista seoksesta pieniä, ohuita ohukaisia. Taikinasta tulee noin 20 kappaletta. Tarjoa puolukkahillon ja perunamuusin kanssa.

Kreikkalaiset feta-tomaattipihvit

..tai ntomatokeftedes, kuten Kreikassa sanottaisiin. En ole koskaan eläissäni syönyt autenttista kreikkalaista ruokaa, ja ehkäpä siitä johtuen olen oikeastaan vasta viime kuukausina innostunut kokkailemaan kreikkalaisen keittiön ruokia. Olen viime aikoina yllättävän usein löytänyt itseni lainaamasta kirjastosta kreikkalaisia keittokirjoja sekä selailemasta ruokablogien Kreikka-kategorioita. Feta-tomaattipihvien ohje löytyi Closet Cooking -blogista. Reseptiä olen noudattanut suht orjallisesti, vaikken kyllä jaksanut esim. kuoria tomaatteja ja poistaa niitä siemeniä, ja lisäksi käytin kypsentämättömän bulgurin sijasta keitettyä, ja taikinamassaan heitin sekaan vielä vähän punaista pestoa. Lopputulos ei ollut ollenkaan hassumpi; tomaatti toi pihvilöihin mehukkuutta ja feta maistuvuutta, pinnalta nämä olivat mukavan rapeita ja sisältä puolestaan pehmoisia. Tykkäsin!

4 isoa tomaattia
4 aurinkokuivattua tomaattia
n. 120 g fetajuustoa
n. 0,5 dl tuoreita yrttejä (esim. tilliä, minttua, persiljaa)
2 pientä sipulia
1 tl oreganoa
1 tl paprikajauhetta
1 rkl punaista pestoa
2 kananmunaa
n. 0,5 dl keitettyä bulguria
suolaa ja pippuria
2,3 dl vehnäjauhoja

Kuutioi tomaatit. Silppua aurinkokuivatut tomaatit, sipulit ja yrtit. Murenna feta. Yhdistä kulhossa tomaatit, feta, yrtit, sipulit, munat, bulgur, pesto ja mausteet. Lisää vähitellen vehnäjauhot joukkoon, kunnes massa on sopivan kiinteää, että saat muotoiltua siitä pihvejä. Paista pihvit öljyssä pannulla molemmilta puolilta, noin 4 minuuttia per puoli.

Tarjoa esim. tsatsikin ja couscousin kanssa.

Halloumi-munakoisopasta

Ruokaan liittyvät mielihalut ovat siitä jännä juttu, että ne ovat yleensä ihan tuulesta temmattuja, ja ne riivaavat kantajaansa niin pitkään kunnes asialle tehdään jotain. Minä olin himoinnut munakoison ja tomaatin yhdistelmää jo pidemmän aikaa, kunnes sitten vihdoin tarpeeksi inspiroiva resepti osui kohdalle. Ohje löytyi Herkkuruoka -nimisestä ruokablogista, ja olin heti reseptin nähtyäni mennyttä naista; halloumin, munakoison ja tomaatin yhdistelmällä ei vaan voi epäonnistua! Ja hyväähän tästä tulikin. Tuoreen pinaatin vaihdoin rucolaan ihan siitä syystä, että meillä on viime aikoina syöty ihan kamalasti pinaattia, mutta muutoin mentiin kutakuinkin alkuperäisen ohjeistuksen mukaan.

(2 annosta)

1 pieni munakoiso
2 pienehköä tomaattia
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
3/4 pkt halloumia (300:n gramman paketista)
kourallinen rucolaa
mustapippuria
spagettia kahdelle

Leikkaa munakoiso paksuiksi kiekoiksi, jotta ne on helpompi paistaa. Voitele kiekot oliiviöljyllä ja ripottele päälle suolaa. Anna kiekkojen itkettyä ja pilko sillä välin tomaatit, sipuli, valkosipuli ja halloumi. Laita spagettivesi kiehumaan ja lisää spagetit porisevaan kattilaan.

Kuumenna hieman oliiviöljyä pannussa ja asettele munakoisokiekot pannulle voideltu pinta ylöspäin. Paista molemmin puolin parisen minuuttia. Nosta kiekot lautaselle jäähtymään ja kippaa pannulle pilkottu halloumi. Ruskista palasia molemmin puolin ja nostele nekin sitten sivuun. Heitä seuraavaksi pannulle pilkottu tomaatti, sipuli ja valkosipuli. Freesaa niitä hetki ja kaada sekaan munakoisokiekoista pilkotut kuutiot, ruskistettu halloumi ja silputtu rucola. Sekoittele hetken aikaa. Kun pasta on kypsää, kaada vesi pois ja lisää sekaan kunnon tömpsy oliiviöljyä. Sekoita spagetti ja halloumi-munakoisopaistos keskenään.

         

Parmesanilla höystetyt kesäkurpitsa-pinaattiletut

Siitä taitaa tulla kuluneeksi nyt aika tarkalleen vuosi, kun ohukaispannu kotiutui talouteemme. Pannu on osoittautunut varsin mainioksi keksinnöksi ja siitä onkin tullut mukatärkeiden keittiökapistusten ylivoimainen lempparini. Kun mitään muuta ei jaksa ruuaksi keksiä tai kauppaan ei huvita lähteä, ohukaisia voi tehdä aina - maitoa, munia, jauhoja ja jonkin sortin kasviksia kun kotoa löytyy kuitenkin melkolailla oletusarvoisesti. Jos vielä haluaa mennä sieltä mistä aita on jo kaatunut ja maatunut, pinaattiletut ovat yleensä kätevin vaihtoehto. Tällä kertaa tosin lettusiin saatiin vähän variaatiota kesäkurpitsa- ja parmesanlisäyksillä. En kylläkään voi väittää, että makuero tavallisiin pinaattilettuihin olisi mitenkään kovin merkittävä, mitä nyt kesäkurpitsa toi koostumukseen vähän lisää mehevyyttä. Hyvin kuitenkin maittoivat ja ajoivat asiansa arkiruokailussa oikein passelisti!

           

150 g pakastepinaattia
100 g kesäkurpitsaa
2 dl maitoa
3 kananmunaa
1 dl vehnäjauhoja
4 rkl parmesanraastetta
suolaa, pippuria, basilikaa

Sulata ja valuta pakastepinaatti. Raasta kesäkurpitsa karkeaksi raasteeksi. Sekoita kulhossa keskenään pinaatti, kesäkurpitsaraaste, maito, munat, jauhot, parmesanraaste sekä mausteet. Paista rasvassa ohukaispannulla kauniin ruskeiksi.

Lisukkeena meillä oli sitruunamuusia, eli ihan tavallista perunamuusia, joka on maustettu sitruunan mehulla ja kuoriraasteella.

Juures-seesaminsiemenpihvit

Vaikka itsetehdyt kasvispihvit ovat valitettavan usein hienoinen pettymys, intoudun siitä huolimatta tasaisin väliajoin pyörittelemään jonkinnäköisiä kasvispihvejä tai -palleroita. Tällä kertaa inspiraatio lähti opiskelijaravintolasta, jossa lukuvuoden ensimmäisellä aterialla söin kasvispihvejä. Itse asiassa kasvispihvit ovat minulle jonkinlainen kouluruokanostalgian multihuipentuma - en nimittäin muista syöneeni mitään muuta ruokaa yhtä paljon peruskoulun ja lukion ruokalassa. Ne kun olivat varsin usein ainoana kasvisruokavaihtoehtona.. Vielä joku päivä kyllä täytyy koittaa tehdä samanlaisia rapeapintaisia ja sisältä pehmeitä pihvilöitä joita aikanaan kouluruokailussa tarjoiltiin. Nämä eivät sellaisia olleet alkuunkaan, mutta ihan kelpo pihvejä kuitenkin.

1 suurehko porkkana
100 g palsternakkaa
100 g juuriselleriä
4 pientä perunaa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 dl seesaminsiemeniä
1 dl kermaviiliä
0,5 dl korppujauhoja
2 kananmunaa
1 dl tuoretta persiljaa
suolaa, pippuria

Raasta porkkana, palsternakka, selleri ja perunat. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Sekoita korppujauhot kermaviiliin kulhossa ja anna turvota hetki. Lisää sitten joukkoon kaikki muut ainekset. Muotoile taikinamassasta pihvejä ja paista pannulla rasvassa molemmin puolin. Tarjoa pihvit esim. perunoiden ja yrtti-kermaviilikastikkeen kanssa.

Munakoisoa parmalaiseen tapaan

...tai ainakin sinnepäin :) Kesästä asti minulla on ollut klemmarilla merkittynä Puolen tunnin kokki -kirjan sivu 250. Sieltä nimittäin löytyy seuraavanlainen mehukas munakoisoresepti. Munakoisohan kuuluu taas näihin, joihin suhtauduin hyvinkin ennakkoluuloisesti vielä joitain vuosia sitten: minua epäilytti siinä niin ulkonäkö, nimi kuin makukin. Nyttemmin ollaan kuitenkin koisojen kanssa ihan hyviä kavereita, ja ihan erityisesti pidän kaikesta, missä yhdistetään tomaatti ja munakoiso. Ovat nimittäin vallan mehukas parivaljakko. Tässä lisäkeruuassa koko komeuden kruunaa maistuvat juustot. Aivan erinomainen lisäke monenlaiselle ruualle, meillä  tämä maistui broilerin fileeleikkeiden kera.

Alkuperäisestä ohjeesta poiketen olen esim. lisännyt tomaattikastikkeen määrää (alkuperäisessä ohjeessa käytetään 2 dl tomaattisosetta). Tällä minun ohjeella vuokaan jää jonkin verran nestettä, mutta minä pidin tästä hieman vetisenä. Lisäksi grillikypsennys on vaihtunut uunikypsennykseen, yrttien määrää lisätty jne. Tässä ohje kuitenkin niin kuin minä tein.

 

(lisäkkeeksi neljälle)

500 g munakoisoja
oliiviöljyä
125 g mozzarellajuustoa
1 ruukku basilikaa tai oreganoa
1 tlk tomaattimurskaa
loraus vettä
1 rkl tomaattipyrettä
suolaa, sokeria, mustapippuria
parmesaania

Huuhtele ja puhdista munakoisot. Viipaloi ne sitten ohuiksi pyörylöiksi. Kuumenna oliiviöljyä isossa paistinpannusaa tai kahdessa pienessä pannussa. Paista munakoisoviipaleet siinä kohtalaisella lämmöllä kerran välillä kääntäen kauniin ruskeiksi. Lisää öljyä, jos tarpeen. Valmista tomaattikastike kumoamalla tomaattimurka kattilaan. Kuumenna, lisää tomaattipyre, hieman vettä sekä mausteet. Anna hautua hetki miedolla lämmöllä. Viipaloi mozzarella ohuiksi viipaleiksi. Hienonna basilika tai oregano. Asettele valmiita munakoisoviipaleita isoon, laakeaan uunivuokaan kerrokseksi. Lado päälle mozzarellaa, parmesaania, tomaattikastiketta, yrttisilppua ja mausteita, ja jatka näin, kunnes ainekset on käytetty. Raasta päällimmäisen kerroksen päälle parmesaania. Kypsennä 200-asteisessa uunissa n. 30 minuuttia. Anna vetäytyä ennen tarjoilua. Tarjoile esim. kanan tai kalan kanssa.

Feta-porkkana-rakuunaohukaiset

Ohukaispannulle piti keksiä jonkinlaista käyttöä, kun se oli jo tovin verran lojunut hyljeksittynä kaapin nurkassa. Porkkana ja feta rimmaavat sen verran hyvin yhteen, että päädyin tekemään fetalla terästettyjä porkkanalettuja. Rakuuna puolestaan tunnetusti viihtyy myös porkkanan seurassa, joten sitäkin heitin sitten ohukaistaikinaan mukaan. Rakuuna toi lettusiin pikantin makusäväyksen, joka kyllä itseäni miellytti, mutta vähän se taisi samalla jyrätä myös muita makuja alleen. Ilmankin siis ehdottomasti pärjää!

Näin helteellä ei liiemmin tee mieli mitään massiivisia ateriakokonaisuuksia, joten mulle nämä maistui ihan vaan vihersalaatin kanssa päivän pääateriana, kanssaeläjän tuhdimpaan ateriaan kuului sitten lisäksi pottumuusia. Näillä määrillä sain aikaiseksi noin 15 ohukaista.


             

2 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
2 porkkanaa
100 g fetajuustoa
1 kananmuna
tuoretta rakuunaa
musta- ja valkopippuria, suolaa

Vatkaa jauhot maitoon. Sekoita joukkoon raastetut porkkanat, murusteltu feta, muna, silputtu rakuuna sekä muut mausteet. Paista miedolla lämmöllä ohukaispannulla rasvassa.