Nopea katkarapu-pinaatticurry

Olen tehnyt viime aikoina niin paljon ruokaa, että tässähän voisi melkein luulla minun ruokkivan isompaakin pesuetta. Kadoksissa ollut kokkausinto on tehnyt paluun sellaisella rytinällä, että viime viikolla en edes muistanut, mitä puolikas korianteripuska oli jääkaappiini päätynyt ja mitä ihmettä olin siitä kokannut. No ei se mitään, lopuista oli kuitenkin eroon päästävä, joten ruokalistalle päätyi luonnollisestikin jotain aasialaista. Tämän helpon ja nopean katkarapucurryn ohje löytyi Nicola Graimesin Wok - 365 vastustamatonta ohjetta -opuksesta - alelaarilöydöstä, joka vastoin kaikkia odotuksiani osoittautuikin varsin näppäräksi ja toimivaksi keittokirjaksi. Lisukkeena tarjottiin limellä ja korianterilla maustettua jasmiiniriisiä.

(4 annosta)

2 valkosipulinkynttä
2 vihreää chiliä
2 tl jauhettua kurkumaa
2 tl jauhettua korianteria
2 rkl kookoshiutaleita
400 g katkarapuja
250 g tuoreita pinaatinlehtiä
1,5 dl kookosmaitoa
1,5 dl vettä
suolaa
iso kourallinen tuoretta korianteria

Silppua sipuli, valkosipulinkynnet ja chili. Kuumenna loraus öljyä wokkipannussa ja kuullota siinä sipulia muutaman minuutin ajan. Lisää valkosipuli ja chili ja jatka kuullottamista vielä minuutti. Lisää kurkuma, korianteri ja kookoshiutaleet ja sekoita hyvin. Lisää katkaravut, pinaatti, kookosmaito ja vesi ja keitä hiljalleen 3 minuuttia, kunnes kastike on kiehunut kokoon ja katkaravut ovat vaaleanpunaisia. Mausta suolalla, ripottele pinnalle tuoretta silputtua korianteria ja tarjoa riisin kanssa.

Voi-salviaporkkanat

Huomasin tuossa alkaneeni kasvattaa jonkinlaista sekasikiöistä yrttitarhaa jääkaapin alalokeroon, sieltä kun pursusi yrttiä vähän joka lähtöön: salviaa, korianteria, ruohosipulia... Ensimmäisenä huutia sai salviapuska, raukkaparka kun oli ihan selkeästi jo parhaat päivänsä ohittanut. Biojätesijoitukselta pelastin myös pussillisen porkkanoita, ja yhdessä niistä syntyikin nopea ja pikantti lisuke, joka sopinee melkein minkä tahansa kanssa.

(lisukkeeksi kahdelle)

5 isoa porkkanaa

köntti voita

suolaa ja mustapippuria myllystä

1/2 ruukku salviaa

Paloittele porkkanat ja keitä ne suolalla maustetussa vedessä al denteiksi. Kuumenna reilu nokare voita pannulla ja lisää porkkanat perään. Paista keskilämmöllä käännellen, rouhaise sekaan suolaa ja mustapippuria. Paistele muutaman minuutin ajan, kunnes porkkanat saavat vähän väriä ja makua. Silppua loppuvaiheessa joukkoon salviaa. Tarjoa lisukkeena.

Etiopialainen linssipata

Olen saanut kenties elämäni parhaimmat ja ikimuistoisimmat ruokakokemukseni afrikkalaisissa ravintoloissa, mutta siitä huolimatta en vielä toissaviikkoon asti ollut koskaan kokeillut afrikkalaisen ruoan tekemistä kotona. Noh, nytpähän olen!

Kanssa-asukki keksi tosiaan mielenkiintoisen pöperön sillä välin kun minä vielä kärvistelin työkiireitteni kanssa ja olin lykännyt kaiken ruuanlaittovastuun toisaalle. Resepti tähän mausteiseen etiopialaiseen linssipataan on kotoisin täältä. Linssipadan tekeminen vaatii hieman malttia ja suunnitelmallisuutta, sillä ruoan olennaisimman osan, mausteisen berbere-tahnan, annetaan ensin kypsyä huoneenlämmössä 1-2 vuorokautta. Jos tahnan jaksaa tehdä huolella, niin itse linssipadan tekeminen onkin sitten varsin simppeliä hommaa. Itse linssipataan tuota tahnaa tulee vain kahden ruokalusikallisen verran, mutta alla olevalla ohjeella tahnaa tulee pienen lasipurkillisen verran. Tahnan pitäisi säilyä jääkaapissa peräti 4-6 kuukautta, mutta jos epäilet ettei sinulla ole tahnalle myöhempää käyttöä, niin siinä tapauksessa mittasuhteita kannattaa tietysti säätää alaspäin.

Tämä ruoka oli välitön hitti taloudessamme ja sitä on nyt puolentoista viikon sisään tehty jo kahdesti. Tuoretta chiliä olemme käyttäneet melko reippaalla kädellä, "enemmän on enemmän" -ajattelutapa tuntuu tässä tapauksessa toimivan. Perinteisten etiopialaisten indzera-lettujen sijaan olemme toistaiseksi syöneet muhennosta riisin kanssa - noita lettusiakin on kyllä vielä joku päivä testattava, mutta tälläkin taktiikalla lopputulemana on ollut maukasta ja hyvinkin autenttisen oloista ruokaa. Pippurimylly suosittelee!

 
Tulinen berbere-tahna

1 pieni punasipuli
1 kokonainen valkosipuli
2 cm tuoretta inkivääriä
1 dl paprikajauhetta
2 rkl chilipippuria
2 rkl cayennepippuria
2 tl suolaa
1,5 dl viiniä
2tl kardemummaa
2tl korianteria
1 tl kanelia
0,5 tl neilikkaa
1 tl juustokuminaa
3 dl tomaattipyreetä
0,5 dl vettä
2 rkl ruokaöljyä

Kuori ja paloittele sipuli, valkosipuli ja inkivääri ja laita ne kattilaan. Lisää paprika, cayennepippuri, chilipippuri, suola, viini ja osa tomaattipyreestä. Sekoita hyvin keskenään. Anna seoksen seistä huoneenlämmössä yhdestä kahteen vuorokautta, jotta se kypsyy.

Paahda loput mausteista ilman rasvaa 3-4 minuuttia, kunnes ne alkavat höyrytä. Anna jäähtyä.

Sekoita berbere-tahna ja mausteet huolellisesti paksupohjaisessa kattilassa ja laita kattila liedelle. Lämmitä jatkuvasti hämmentäen, kunnes seos alkaa höyrytä. Lisää tomaattipyree ja vesi. Hämmennä kunnolla ja säädä levy alimmalle lämmölle. Anna kattilan olla levyllä 20 minuuttia. Lisää öljy ja sekoita. Sammuta liesi ja anna kattilan olla levyllä, kunnes tahna on jäähtynyt. Sekoita silloin tällöin.

Laita tahna hyvin pestyyn purkkiin ja säilytä jääkaapissa (säilyy 4-6 kk).

Etiopialainen linssipata
(4-6 annosta)

2,5 dl punaisia linssejä
12 dl vettä
1 sipuli
2 rkl berbere-tahnaa
1,5 rkl ruokaöljyä (alkuperäisohjeessa 1,5 dl!)
2 valkosipulinkynttä
1 tl inkivääriä, jauhettuna
1-1,5 tl suolaa

Puhdista linssit, huuhtele ja keitä viisi minuuttia. Kaada linssit siivilään ja ota keitinvesi talteen.

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli ja ruskista niitä ruokaöljyssä 5 minuuttia koko ajan hämmentäen. Lisää berbere, inkivääri ja suola ja jatka hämmentämistä 15 minuuttia. Lisää keitinvettä. Lisää linssit ja hämmennä varovasti, jotta linssit eivät muhennu. Lisää loput keitinvedestä ja anna kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä 15 minuuttia.

Sitruuna-fenkolirisotto

Fenkoli on siitä jännä kaveri, että siitä kokkailisi mieluusti enemmänkin, jos sille vaan ei olisi niin tolkuttoman vaikea keksiä käyttötarkoituksia. Toimii toki kasvislisukkeena siinä missä muutkin vihannesystävänsä, mutta mihinkään muuhun en sitä sitten olekaan osannut käyttää.

Onnekseni satuin taannoin selaamaan työpaikan keittiössä jotakin lehteä, josta poimin korvan taakse idean sitruuna-fenkolirisotosta. Toteutuksen aika koitti tänään - nyt kun minäkin olen vihdoin päässyt vapaapäivien makuun - ja osui ja upposi kyllä kuin metrinen halko! Tiedättekö sen tunteen, kun joskus onnistuu tekemään niin ylivetoa ruokaa, että tekee mieli kiljahdella ääneen ja suurin piirtein mennä tuputtamaan pöperöä naapureillekin, että maistakaa nyt jumankekka tekin kuinka hyvää ruokaa? No, tämä oli juuri sellainen ruoka. Ja onneksi niitä naapureita ei tarvitse kuitenkaan häiriköidä, kun on tämä blogi. ;)

(4 annosta)

1 valkosipulinkynsi
2 salottisipulia
1 fenkoli
3 dl risottoriisiä, esim. arborio
noin 9 dl kasvislientä
2 dl valkoviiniä
1 iso sitruuna

ruohosipulia
reilu nokare voita
raastettua parmesania

Hienonna valkosipuli ja silppua sipulit ja fenkoli mahdollisimman pieniksi paloiksi. Kuumenna kattilassa tilkka öljyä ja kuullota sipulit ja fenkolit siinä. Kumoa kattilaan riisit ja sekoittele, kunnes riisi alkaa muuttua läpikuultavaksi. Lisää sitten joukkoon loraus kasvislientä ja sekoita. Lisää lientä ja valkoviiniä vuorotellen vähän kerrallaan, kun edellinen nestelisäys on imeytynyt riisiin. Jatka näin, kunnes riisi on pehmeää ja kermaista. Purista joukkoon myös yhden sitruunan mehu ja saksi joukkoon myös reilusti ruohosipulia. Lisää lopuksi voi ja parmesaanijuusto ja sekoita huolellisesti. Tarkista maku.

Risotto syötiin tillillä, oreganolla ja sitruunalla maustetun uuniseitin kanssa.

Kesän ensimmäinen mansikka-mozzarellasalaatti

En nyt tiedä, saisiko tuota otsikon ensimmäistä sanaa edes sanoa vielä ääneen - mutta meni jo!

Mansikka-mozzarellasalaatissa ei sinänsä ole mitään kovin ihmeellistä tai blogipostauksen arvoista, mutta sen sijaan vuoden ensimmäisessä mansikka-mozzarellasalaatissa on paljonkin ihmeellistä. Maistui nimittäin pitkän tauon jälkeen aivan hillittömän hyvältä! Asiaan saattoi vaikuttaa Pariisista tuliaiseksi tuomani tomaatti-basilikaviinietikka sekä tuotetestaukseen saamani Gaea-merkkinen huippulaadukas extra virgin -oliiviöljy, joita lorottelin sekaan. Hollantilaiset mansikatkin yllättivät positiivisesti mehukkuudellaan. Tässä maistui kesä ja kukkaset!

Tarvitset:

tuoretta basilikaa

mansikoita
kirsikkatomaatteja

hyvälaatuista mozzarellaa

hyvälaatuista oliiviöjyä

tomaatti-basilikaviinietikkaa (voit korvata esim. balsamicolla)

mustapippuria myllystä

Kikherne-ricottapasta

Pikainen morjens taas kiireen keskeltä! Olen viime viikkoina suosinut yksinomaan nopsakoita ja näpsäköitä pöperöitä, eli toisin sanoen pasta- ja nuudelihässäkkälinjalla on hyvin pitkälti menty. Siis silloin, kun ruokaa on ylipäätään on jaksanut laittaa... Mielessäni siintää jo kiireetön ja pitkän kaavan kaavan kokkailu kunhan tästä työsumasta on ulos rämmitty, mutta sitä ennen näillä mennään. Tämän pikapastan resepti löytyi täältä, joskaan visioni ei ihan täysin toteutunut tämän ruuan suhteen; Arvon Kaupassakävijä kun kiikutti murusteltavan ricotan sijaan kotiin pehmeää ricotta-tuorejuustoa... Tästä ei siis ihan sellaista tullut kuin oli tarkoitus, mutta ihan syömäkelpoista kuitenkin. Ricotan tilalla myös feta toiminee ihan yhtä hyvin!

 

n. 400 g linguini-pastaa tai vastaavaa
1 tlk kikherneitä
2 rkl oliiviöljyä
3 valkosipulinkynttä
kourallinen tuoretta persiljaa
1/2 sitruunan mehu
1 sitruunan raastettu kuori
mustapippuria
noin 2 dl murusteltua ricottaa
raastettua parmesania tai pecorinoa

Laita pasta keittymään. Kuumenna sillä välin isolla pannulla loraus öljyä ja heitä sekaan murskatut valkosipulinkynnet. Paista nopeasti noin minuutin ajan. Lisää pannulle kikherneet, persija, sitruunan mehu ja kuoriraste sekä ricotta. Paista muutaman minuutin ajan. Valuta kypsä pasta ja lisää se pannulle. Sekoita ainekset huolellisesti keskenään ja lorauta joukkoon hieman oliiviöljyä. Mausta mustapippurilla. Viimeistele annokset raastetulla parmesanilla tai pecorinolla.

Tofua ja parsakaalia appelsiinikastikkeessa

(Juu hei vaan hei. Näköjään näitä pieniä blogitaukoja nyt vaan tulee aina välillä - tällä kertaa koetan kuitenkin olla hyperventiloimatta/ahdistumatta asiasta ja jatkaa vaan muina naisina sitten, kun taas ehtii ja huvittaa jotain tänne päivittää :).

Asiaan: parsakaali. Sitä on tehnyt mieli tässä lähimenneisyydessä harva se päivä. Tämän seuraavan ruuan onnistuin kursimaan kasaan vaikkei jääkaapissa juuri muuta ollutkaan kuin yksi parsakaali - tofut löytyi pakastimen puolelta ja loput ainekset sieltä sun täältä. Resepti puolestaan löytyi pikaisen googlettelun jälkeen täältä. Tuli eri hyvää, vaikka sitä varmaan onkin vähän vaikea uskoa tuon alla olevan ankeuskuvan perusteella...

  
(2 annosta)
  
0,5 rkl maissitärkkelystä
0,5  rkl lämmintä vettä 
1 dl appelsiinimehua
0,5 rkl raastettua appelsiinin kuorta 
0,25 dl soijakastiketta
1,5 rkl riisiviinietikkaa
1,5 rkl hunajaa
1 tl chilikastiketta
1 valkosipulinkynsi
250 g tofua
1 parsakaali

Sekoita kulhossa vesi ja maissitärkkelys keskenään. Lisää appelsiininmehu ja -kuoriraaste, soijakastike, riisiviinietikka ja chilikastike. Murskaa joukkoon valkosipulinkynsi ja sekoita. Paloittele tofu ja parsakaali ja keitä parsakaali kypsäksi.
Kuumenna loraus öljyä pannulla ja lisää tofupalat. Paista käännellen, kunnes tofut ottavat  vähän väriä itseensä. Lisää pannulle keitetyt parsakaalinnuput sekä appelsiini-soijakastikeseos. Keitä hieman kokoon, muutaman minuutin ajan. Tarjoa riisin kanssa.