Tomaatti-vuohenjuustolasagne

Olen kuullut huhua, että kaikki maailman ihmiset eivät suinkaan pidä vuohenjuustosta. Itse en tällaista ihmistyyppiä ole koskaan livenä tavannut, enkä ihan täysin moista ilmiötä pysty ymmärtämään, mutta tällaista tietoa on tosiaan korviini kantautunut.

Noh, ihan vakavasti ottaen, tavallaan oikeastaan ymmärrän, mikseivät kaikki pidä vuohenjuustosta. On ihan totta, että siinä on tietynlainen - miten sen nyt sanoisi - tunkkainen maku ja tuoksu, joka ei taatusti miellytä kaikkia. Itsekään en itse asiassa hirveästi fanita vuohenjuustoa sellaisenaan, mutta sen sijaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan se voi mielestäni olla kertakaikkisen herkullista. Ihan erityisesti tomaattiin yhdistettynä vuohenjuusto tuppaa viemään allekirjoittaneelta jalat alta! Jääkaapissa jo tovin pötkötellyt vuohenjuusto ja sen paras kaveri tomaatti toimivat siis inspiraationa tähän ruokaan. Tuli samalla testattua ensimmäistä kertaa tuorelasagnelevyjä, mutten kyllä totta puhuen voi sanoa huomanneeni mitään järisyttävää eroa kuivalasagnelevyihin.

Olipas taas fotogeenistä ruokaa.. Varsinkin jääkapissa vietetyn yön jälkeen kuvattuna.

(5 annosta)

Tomaattikastike

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 porkkanaa
1 paprika
500 g tomaattimurskaa
1 rkl tomaattipyrettä
mustapippuria, suolaa, sokeria, oreganoa
tuoretta basilikaa

Juustokastike

50 g voita
3 rkl vehnäjauhoja
8 dl maitoa
100 g emmental-raastetta

4 tomaattia
200 g vuohenjuustoa

4 tuorelasagnelevyä
+ emmental-raastetta pinnalle

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Kuutioi paprika ja raasta porkkana. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja kuullota siinä sipuleita ja valkosipuleita. Lisää paprikakuutiot ja porkkanaraaste ja kääntele hetki. Kaada pannulle tomaattimurska, tomaattipyre ja mausteet. Anna porista hiljalleen ainakin 20 minuuttia. Lisää lopuksi joukkoon tuoretta basilikaa.

Valmista juustokastike. Sulata rasva kattilassa ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää maito pienissä erissä, samalla hyvin sekoittaen. Kuumenna sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita lopuksi juustoraaste joukkoon.

Kasaa lasagne voideltuun uunivuokaan. Laita pohjalle tuorelasagnelevy. Kaada päälle tomaattikastike, sitten viipaloitua tomaattia, murusteltua vuohenjuustoa ja sitten juustokastiketta. Nosta lasagnelevy päälle ja kaada sen päälle uudet kerrokset tomaattikastiketta, tomaattia, vuohenjuustoa ja juustokastiketta. Jatka näin, kunnes lasagnelevyt on käytetty, jätä päällimmäiseksi juustokastiketta. Ripottele pinnalle juustoraastetta ja kypsennä 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.

Sieniohrattoa savoijinkaalissa

Savoijinkaalit olivat jo pitkään vilkuilleet minua sillä silmällä ruokakaupan vihannesosastolla. Aina ohi kulkiessa minun teki mieli tarttua noihin veikeän vihreisiin ja kurttuisiin kaaleihin, mutta vasta eilen sain vietyä ne kotiin asti kanssani. En ollut koskaan aiemmin valmistanut savoijinkaalista yhtikäs mitään, mutta jostain olin saanut päähäni, että niiden sisään pitäisi ehdottomasti kääräistä sieniohrattoa (eli siis ohrarisottoa). Vähän niin kuin sienikaalikääryleitä, huomattavasti lyhyemmässä ajassa vamistettuna vaan. Eivät nämä missään nimessä kyllä perinteisiä kaalikääryleitä päihittäneet, vaikka tekivätkin hyvin kauppansa. Me napsittiin näitä ihan tällaisenaan kevyehkönä lounaana, mutta uskaltaisin veikata, että kääryleet toimivat parhaiten lisukkeen roolissa vaikkapa kalan kanssa.

(kahdelle)

9 isoa savoijinkaalen lehteä
1/2 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1,5 desiä ohrahelmiä
noin 5 desiä kasvislientä
2 desiä kuivattuja suppilovahveroita
mustapippuria, timjamia, (suolaa)
raastettua parmesaania
nokare voita

Irrota savoijinkaalista varovasti lehdet. Ryöppää niitä kiehuvassa suolavedessä muutama minuutti. Valuta niistä vesi pois ja kuivaa lehdet.

Silppua sipuli ja valkosipuli. Kuumenna loraus oliiviöljyä kattilassa ja kuullota sipulit siinä. Heitä sekaan myös ohrahelmet ja kääntele niitä hetki oliiviöljyssä. Ala lisäillä kasvislientä pikkuhiljaa pienissä erissä. Keittele miedolla lämmöllä ja sekoittele, kunnes ohrahelmet ovat kypsiä. Lisää loppuvaiheessa joukkoon liotetut ja pilkotut sienet. Mausta hyvin ja sekoita joukkoon parmesaania ja voita.

Asettele jokaiselle lehdelle noin kolmen ruokalusikallisen verran sieniohrattoa. Kääntele lehdet kiinni kaalikääryleiden tapaan. Kypsennä 175-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

 

Top Chef -blogihaaste #2: Naposteltavaa oluen kanssa

Top Chef -blogihaasteet jatkuvat! Tämä on toinen kaiken kaikkiaan kolmesta bloggareiden tulikokeesta, joita Subilla paraikaa pyörivän Top Chef Suomi -kauden aikana tehdään. Homman nimi on siis se, että muutama ruokabloggaaja suorittaa ruoka-aiheisen tehtävänannon, jonka toteutukseen on yksi päivä aikaa. Tällä kertaa blogihaasteen aiheena oli oluen kanssa sopivat naposteltavat.

Tulikoetehtävän hengessä en tälläkään kertaa jäänyt turhia suunnittelemaan ja sumplimaan, vaan ryhdyin päätä pahkaa hommiin. Toisin sanoen tulin taas tarttuneeksi ensimmäisiin ideoihin, jotka mieleeni juolahti. Ihan ensimmäisenä minulle tuli oluen kanssa nautittavista pikkusuolaisista mieleen sipulirenkaat ja muut klassiset bistro-henkiset alkupalat. Yritin kyllä hetken miettiä, että enkö nyt voisi jotain vähän vähemmän ennalta arvattavaa ja itsestään selvää keksiä, mutta mutta... En yksinkertaisesti päässyt sipulirengas-aatosta pakoon, niin vahvasti se assosioitui päässäni oluen kanssa. Niin että tein sitten vähän tylsästi niitä sipulirenkaita, mutta väkersin sentään lisäksi muutaman muunkin jutun.

 

Oluenmaistelumenulle päätyi:

Sipulirenkaita

Juusto-jalapenodippiä

Friteerattuja jättikatkarapuja

Appelsiinimajoneesia

Cheddarilla täytettyjä pepperoni-chilejä

En välttämättä ollut mitenkään järjettömän innostunut suunnitelmistani, mutta lopputulokseen olin sen sijaan sangen tyytyväinen! Asiaa saattoi edesauttaa se, että sitä olutta oli itse asiassa tullut ryystettyä jo edellisenä iltana... Ihmekös tuo, että frittiherkut maistuivat! Erikoismaininta menee juusto-jalapenodipille, joka oli paitsi helppotekoista, myös mielettömän hyvää. Unohtakaa ne kaupan valmiit juustodipit - itse tekemällä saa suhteellisen vaivatta niin paljon parempaa. Sipulirenkaat olivat myös hyviä, vaikka pari ensimmäistä testirengasta eivät miltään maistuneetkaan. Mutta kun annoin renkaiden tiristä upporasvassa kauemmin, niin johan alkoi lyyti kirjoittaa. Friteeratut jättikatkaravut olivat puolestaan kanssamaistelijan lemppareita näistä. Toimivimmaksi komboksi todettiin sipulirenkaat & juustodippi sekä jättikatkaravut & appelsiinimajoneesi. Cheddartäytteisiä pepperoni-chilejä vedettiin välisnacksina, etteivät frittiherkut alkaisi tökkiä alta aikayksikön. Olueksi nappasin mukaan ohjelman sponsorinakin toimivaa Hartwallin 1836 Gourmet Classic -olutta.

 

 Sipulirenkaat
2 isoa sipulia
2 dl vehnäjauhoja
1 kananmuna
2,5 desiä kivennäisvettä

0,5 tl leivinjauhetta
suolaa, pippuria, paprikajauhetta, cayennea

runsaasti öljyä uppopaistamiseen 

Leikkaa sipulit paksuiksi, noin sentin paksuiksi renkaiksi. Irrota niistä renkaat varovasti. Yhdistä kulhossa jauhot, kananmuna, kivennäisvesi, leivinjauhe ja mausteet. Sekoita huolellisesti keskenään. Kuumenna öljy kattilassa noin 180-asteiseksi. Testaa öljyn lämpötila tiputtamalla sinne pala vaaleaa leipää - kun leipäpala tirisee asiaankuuluvasti ja muuttuu kullanruskeaksi noin minuutissa, öljy on sopivan kuumaa. Kieritä sipulirenkaat jauho-kivennäisvesiseoksessa ja tiputa ne sitten varovasti kuumaan öljyyn. Uppopaista ne molemmin puolin kullanruskeiksi ja rapeiksi. Tässä menee muutama minuutti.

Lämmin juusto-jalapenodippi
(Resepti täältä)

200 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl majoneesia
1 dl cheddar-raastetta
1 dl emmental-raastetta
maun mukaan jalapenoja
0,5 dl parmesan-raastetta
0,5 dl korppujauhoja

Sekoita kulhossa tuorejuusto, majoneesi, raastetut cheddar- ja emmental-juustot sekä silputut jalapenot. Laita juustoseos uuninkestävään astiaan ja ripottele pinnalle parmesaania ja korppujauhoja. Laita kulho 200-asteiseen uuniin noin 10 - 20 minuutiksi. Tarjoa dippi lämpimänä.

Friteeratut jättikatkaravut

jättikatkarapuja
suolaa, pippuria, cayennea
vehnäjauhoja
kananmunaa
korppujauhoja
öljyä uppopaistamiseen

Sulata ja kuivaa jättikatkaravut, mikäli käytät pakasterapuja. Ripottele niiden päälle suolaa, pippuria ja cayennea. Levitä yhdelle lautaselle vehnäjauhoja, toiselle korppujauhoja ja sekoita kulhoon kananmuna. Kieritä katkaravut ensin vehnäjauhoissa, dippaa sitten kananmunassa ja kieritä lopuksi kauttaaltaan korppujauhoissa. Uppopaista 180-asteisessa öljyssä, kunnes ravut muuttuvat ruskeiksi ja rapsakoiksi pinnalta. Pujota katkaravut cocktail-tikkuihin.

Appelsiinimajoneesissa oli 1 dl majoneesia, noin puolikkaan appelsiinin mehut, noin teelusikan verran appelsiinin kuoriraastetta sekä ripaus chilihiutaleita ja mustapippuria. Aika oli sen verran tiukilla, etten kirveelläkään ehtinyt tahi jaksanut tehdä itse majoneesia (soo soo, minä), mutta aion kyllä silti ihan ehdottomasti suositella kaikille majoneesin tekemistä ihan itse (älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan kuten minä sanon -henkeen :D). Tulee miljoonasti parempaa, ja vältyt turhilta lisäaineilta ynnä muulta moskalta.

Ensimmäisessä kuvassa vilahtaa myös cheddarilla täytettyjä pepperoni-chilejä. En kuvannut niitä sen tarkemmin, koska ne syntyivät vähän niin kuin sivutuotteena; piti saada jotain vähän erilaista pikkupurtavaa uppopaistettujen asioiden vastapainoksi. Täytetään siis pepperoni-chilit cheddarilla ja lykätään 200-asteiseen uuniin siksi aikaa, kun juusto sulaa.

Lopputuomio: maistuu niin oluenmaistelun lomassa kuin oluenmaistelun jälkeisenäkin päivänä, vaikkei upporasvaan upotettuja asioita kovin paljoa kerralla kykenekään syömään.

Kunnon soijarouhebolognese

Välillä sisälläni asustava laiskaakin laiskempi kokki miettii, onko se nyt niin justiinsa, jos ei aina jaksa tehdä kaikkea ihan oppikirjan mukaisesti. Varsinkin arkikokkauksessa tulee tallattua oikopolkuja aina tämän tästä. No, välillä kun sitten aivan sen oppikirjan mukaan alkaa ruokaa tehdä, saa huomata, että kyllä sillä vaan on väliä. Viimeksi sain tämän tuta soijabolognesea tehdessä. En ollut koskaan aiemmin esimerkiksi jaksanut hauduttaa bolognesekastiketta noin 40 minuuttia pidempään, saatika jaksanut varta vasten hakea Alkosta punaviiniä kastikkeen tekoon. Nyt taloudessamme oli kuitenkin tapahtunut sellainen ihme, että meillä oli omasta takaa ylijäämäviiniä! Ennenkuulumatonta, ettenkö sanoisi. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tosiaan 26 vuotta siinä sitten kesti, että sain tehtyä elämäni ensimmäiset (vege)bologneset punaviineine kaikkineen ja pitkine haudutusaikoineen. Tämä oli ehdottoman positiivinen yllätys!

(4 annosta)

1,5 dl tummaa soijarouhetta + vettä
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
1 iso porkkana
2 lehtisellerin vartta
2 dl kasvislientä
1 dl punaviiniä
1 tlk kuorittuja kokonaisia tomaatteja
1 rkl tomaattipyrettä
mustapippuria, oreganoa, basilikaa, suolaa
kourallinen kirsikkatomaatteja
parmesania
rucolaa

Turvota ja paista ensin soijarouhe. Kuumenna reilu loraus öljyä pannulla ja freesaa siinä hetki haluamiasi mausteita (jauhelihamaustetta, paprikajauhetta, valko- ja mustapippuria). Lisää sitten kuiva soijarouhe sekaan sekä sen verran vettä, että soijarouhe kostuu. Paista hiljalleen koko ajan käännellen ja lisää vettä ja mausteita. Jatka näin, kunnes soijarouhe ei enää ime vettä itseensä. Siirrä syrjään odottamaan.

Silppua sipuli, porkkana ja lehtiselleri mahdollisimman pieniksi kuutioiksi. Hienonna valkosipulinkynnet. Kuumenna loraus öljyä pannussa ja kuullota kasvikset siinä. Anna kasvisten pehmentyä ja  kaada sitten pannuun kasvisliemi ja punaviini. Anna kiehahtaa ja lisää myös turvotettu soijarouhe ja tölkkitomaati joukkoon. Mausta pippurilla ja yrteillä. Anna kastikkeen hautua miedolla lämmöllä 1,5 - 2 tuntia. Lisää loppuvaiheessa halkaistut kirsikkatomaatit joukkoon. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa kastike spagetin kanssa ja viimeistele annokset parmesan-raasteella ja rucolalla.

Uunissa paahdetut maa-artisokat

Oi ihanaista maa-artisokkaa! Tällä hetkellä tuntuu täysin käsittämättömältä, että kokeilin tuota jumalaista juuresta ensi kertaa vasta viime kesänä. Nykyisin maa-artisokka on keittiömme  vakiovieras, ja eritoten soppaa tulee valmistettua aina tämän tästä. Näin jokin aika sitten jossain (kokkiohjelmassa, lehdessä, blogissa tai jossakin - en nyt kykene muistamaan) uunissa paahdettuja maa-artisokkia, jotka kypsennettiin kuorineen kaikkineen. Idea jäi sitkeästi takaraivoon, ja nyt sain kokeiltua näitä sitten itsekin. Tuli kuulkaas aika herkkua! Rapea kuori ja pehmeä sisus - nämä olivat mitä oivallisin lisukeruoka.

(lisukkeeksi noin kolmelle)

500 g maa-artisokkia
oliiviöljyä
suolaa
mustapippuria
kuivattua rosmariinia

Pese maa-artisokat huolellisesti juuresharjaa käyttäen. Halkaise ne kahtia ja laita ne uunivuokaan. Lorauta päälle reippaasti oliiviöljyä sekä suolaa, pippuria ja rosmariinia. Sekoita huolellisesti, jotta mausteet ja öljy leviävät kaikkialle. Paahda 175-asteisssa uunissa noin 50 minuuttia, tai kunnes maa-artisokat alkavat saada vähän väriä ja ne alkavat pehmetä. Tarjoa esimerkiksi lihan tai kalan lisukkeena.

Kikherne-halloumicurry

Tuli tässä taannoin taas kerran paikattua yksi pieni aukko ruokasivistyksessä. Tulin nimittäin sattumalta ostaneeksi halloumijuuston, joka oli valmistettu kokonaan lampaanmaidosta. Aiemmin olen siis autuaan tietämättömänä syönyt vain näitä halloumeja, joissa lehmänmaidon osuus on melko suuri. Olen pitänyt noista "yhdistelmä"juustoista kuin hullu puurosta - tietämättä, että vieläkin parempaa on olemassa! Täytyy sanoa, että makuero lampaanmaitohalloumiin on aika merkittävä, ja rakkauteni halloumia kohtaan on tämän oivalluksen myötä syventynyt entisestään. Suosittelen kaikkia kanssatietämättömiä kokeilemaan ;) Minä nimittäin luulen, ettei itselläni ainakaan ole enää paluuta entiseen. Tämä supersimppeli ruoka olisi ehkä voinut muuten olla vähän pliisu, mutta halloumi pelasti paljon. 

(4 annosta)

200 g halloumijuustoa
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
currya, kurkumaa, juustokuminaa, inkivääriä, chilirouhetta
1 tlk kuorittuja kokonaisia tomaatteja
3 dl kookosmaitoa
1 tlk kikherneitä

Paloittele halloumijuusto ja paista se pannulla rapeaksi ja kullanruskeaksi. Siirrä syrjään odottamaan. Pyyhkäise pannu ja kuumenna siinä loraus öljyä. Kuullota siinä silputtu sipuli ja valkosipulinkynnet. Heitä mausteet sipulisilpun päälle ja paistele jatkuvasti käännellen pari minuuttia. Kaada sitten pannulle tölkkitomaatit ja paloittele niitä pannulla hieman pienemmiksi. Lisää myös kookosmaito. Anna kastikkeen porista keskilämmöllä noin 15 minuuttia, kunnes se on keittynyt sopivasti kasaan. Lisää lopuksi joukkoon kikherneet. Jos kastike meinaa jäädä liian litkuksi, suurusta sitä hieman Maizenalla. Tarkista maku ja lisää maun mukaan suolaa ja pippuria. Tarjoa basmatiriisin kanssa.

Top Chef -blogihaaste: Hei hoi hauki

Viikko sitten se vihdoinkin sitten alkoi, nimittäin Suomen ihka ensimmäinen Top Chef! Olen seurannut Jenkkilän versiota hartaudella, ja vähintään yhtä hartaudella olen odottanut tätä Suomen ikiomaa versiota alkavaksi. Viime viikolla nähtiin avausjakso, ja hyvältä vaikutti kaikin puolin.

Suomen Top Chef -ohjelman myötä ilmoille pärähtää myös Top Chef -blogihaasteet, joissa ruokabloggaajat suorittavat aina jonkinlaisen ruuanlaittoon liittyvän tehtävänannon, ja aikaa ruuan valmistukseen on yksi päivä. Tämä on ensimmäinen haaste kaiken kaikkiaan kolmesta blogihaasteesta.

Kuva täältä.

Ensimmäisen blogihaasteen aiheena on hauki, aivan kuten illan Top Chef -jaksossakin. Ja sehän passaa! Hauki on ystävä monestakin syystä. Tärkeimpiä ovat tietysti eettiset ja ekologiset seikat, kasvaahan haukea villinä ihan lähellä kotivesistöissämme. Hauki ei sinänsä välttämättä ole lempparikalani, mutta roskakalan maine harmittaa, sillä hauestakin on mahdollista saada eri maukasta ruokaa. Wikipedian mukaan muuten ranskalainen keittiö arvostaa suuresti haukea ruokakalana, mistä johtuen se on Ranskassa kalliimpaa kuin esimerkiksi lohi. Siinäpä meille suomalaisille ajattelun aihetta!

Koska muu elämä piti minut kiireisenä haasteen toteuttamisen aikaan, en jäänyt miettimään kovinkaan syvällisesti, mitä hauesta tekisin. Halusin tehdä jotain suhteellisen mutkatonta, ja itse asiassa tartuin kutakuinkin ensimmäiseen ideaan, joka mieleeni juolahti. Thai-henkisiä kalapihvejä minun on pitänyt kokeilla jo pitkään, ja nyt kun tämä haukihaaste tähän sopivasti eteen tupsahti, niin minulla oli aika lailla selvät sävelet alusta lähtien.

Tiedän, että joidenkin mielestä hauen ja thai-makujen yhdistäminen voi kuulostaa jokseenkin epäilyttävältä, mutta sitä se ei suinkaan ole. Ei nimittäin uskoisi, että näissä pihvilöissä ylipäätään on haukea. Mikä tahansa vaalealihainen kala sopii näihin, hauki siinä missä muutkin. Pihvit maittoivat sekä minulle että kanssamaistelijalle, joskin molemmat olivat sitä mieltä, että chilikastike (tai muu vastaava) on ihan ehdoton kalapihvien kaveriksi. Lime ja korianteri toivat pihveihin eloa ja raikkautta. Chilikastikkeen lisäksi kyhäsin lisukkeeksi kookosriisiä ja höyrytettyjä vihreitä papuja. Alla lopputulos resepteineen.

Thai-kalapihvit
400 g haukea fileenä
2 kevätsipulia varsineen
1 valkosipulinkynsi
1/2 ruukkua korianteria
1 rkl punaista currytahnaa
1 rkl kalakastiketta
1 tl inkivääritahnaa
1/2 limen mehu ja raastettu kuori
1 kananmuna

Poista hauesta ruodot mahdollisimman hyvin ja paloittele se. Silppua kevätsipulit, valkosipuli ja korianteri. Laita kaikki ainekset monitoimikoneen kulhoon ja jauha ne rouheaksi massaksi. Muotoile massasta pieniä pihvejä. Paista pihvit pannulla rasvassa molemmin puolin kullanruskeiksi.

Kookosriisi
3 dl jasmiiniriisiä
4 dl kookomaitoa
2 dl vettä
sokeria
suolaa

Kaada kattilaan kookosmaito, vesi ja riisi. Mausta sokerilla ja suolalla. Kuumenna, kunnes vesi kiehuu. Pienennä lämpöä ja hauduta riisiä kannen alla, kunnes se on kypsää.

Chilikastikkeeseen tuli:
0,5 dl sweet chili -kastiketta
1 rkl seesamiöljyä
1 rkl soijakastiketta
2 rkl limenmehua
pieni pala punaista chiliä silputtuna

Haukipihvit ennen paistinpannuun tutustumista.

Tämä minun haukiruokani on tietysti kovin arkinen ja kotikutoinen - tänään illalla selviää, minkälaisia luomuksia ammattilaiset hauesta taikovat.

Blinit

Blinivillitystä ei ole viime aikoina päässyt pakoon oikein minnekään; ravintoloissa vietetään bliniviikkoja, ja lehdet ja ruokablogit tursuavat blinihehkutusta. Ei näin ollen ole mikään ihme, että blini on ollut sitkeästi minunkin mielessä jo parin viikon ajan. Aiemmin tällä viikolla pystytinkin blinitehtaan keittiöön, vasta toista kertaa elämässäni. Viime kerrasta oli vierähtänyt rapiat kaksi vuotta, ja olin unohtanut mm. sen, että blinitaikinan täytyy antaa käydä pari-kolme tuntia. Olin ryhtynyt ruuanlaittohommiin supernälkäisenä ja taisin päästää syvän epätoivon huokauksen, kun kauha kädessä reseptiä lukiessani ymmärsin, että ei nää ihan heti valmistukaan... No mutta, kun blinit aikanaan sitten valmistuivat, olivat ne ehdottomasti kaiken odotuksen väärtejä. Tällä kertaa tein blineille MeNaisten numerosta 3/11 löytyneitä vegetäytteitä, jotka olivatkin erinomaisen hyviä. Piakkoin on kyllä pakko saada blinejä myös ihan perinteisillä kylmäsavulohi-, smetana- ym. täytteillä! Ehkäpä sitä varten voisi raahata itsensä ihan ravintolaan asti.

Blinit
(resepti Pirkalta)

20 g hiivaa
4 dl maitoa
1 tlk (2 dl) kermaviiliä
1 dl tattarijauhoja
2 dl vehnäjauhoja
2 kananmunaa
1 tl suolaa
30 g voita sulatettuna
paistamiseen voita

Liota hiiva pieneen määrään maitoa. Lämmitä loppu maito ja kermaviili kädenlämpöiseksi ja sekoita joukkoon maito-hiivaseos. Vatkaa sekaan kevyesti tattari- ja vehnäjauhot. Anna seoksen käydä lämpimässä paikassa noin 3 tuntia.

Erottele kananmunan keltuaiset ja valkuaiset. Vatkaa valkuaiset vaahdoksi. Lisää blinitaikinaan keltuaiset, suola, voisula ja valkuaisvaahto. Paista taikinasta voissa pieniä blinejä.

Paprikatäyte

(Resepti MeNaiset -lehdestä)

1 punainen paprika
5 aurinkokuivattua tomaattia
15 kalamata-oliivia
1 valkosipulinkynsi
1/2 ruukkua basilikaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
mustapippuria

Paloittele paprika pieniksi kuutioiksi. Hienonna aurinkokuivatut tomaatit ja oliivit. Hienonna valkosipulinkynsi ja basilika. Sekoita ainekset tuorejuustoon ja mausta seos mustapippurilla.

 

Unohdin hunajan!

Homejuustotäyte

(Resepti MeNaisista)  

170 g sinihomejuustoa
1 prk (410g/235g) säilykepersikoita
1 dl hunajaa

Leikkaa juusto ohuiksi viipaleiksi ja persikat lohkoiksi. Jaa palat blineille ja valuta hunajaa päälle.

Punajuuri-soijarouhepaistos

Mikäli omaa tuttavapiiriäni on uskomista, punajuuri-sinihomejuustolaatikosta on tullut pienimuotoinen hitti suomalaisten ruokapöydissä. Tai en ainakaan toistaiseksi ole tavannut ketään, joka ei kyseistä ruuasta pitäisi. Itse intoudun tuon lådan tekoon aika harvakseltaan, mutta nyt kun jääkaapissa köllötti punajuuripussi, päätin tehdä sitä pienen iäisyyden jälkeen. Tällä kertaa änkesin laatikkoon mukaan protskulisän eli soijarouheen. Jos muuten mitenkään pystytte ignooraamaan alla olevan kuvan, niin kiva! :D Laatikkoruokien kuvaaminen ylipäätään on ihan horroria, ja tämä kyseinen rumilus rumentui vielä entisestään, kun se pääsi aavistuksen verran kärtsähtämään pinnalta (uusi munakello on kirjattu ostoslistaan! Piru vie).

(4 annosta)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä

2 dl tummaa soijarouhetta

vettä
jauhelihamaustetta, paprikajauhetta, valkopippuria
800 g punajuuria
200 g sinihomejuustoa
mustapippuria
2 dl (kuohu)kermaa

Kuumenna loraus öljyä pannulla. Lisää hienonnettu sipuli ja murskatut valkosipulinkynnet ja kuullota niitä tovi. Lisää pannulle kuiva soijarouhe ja sen verran vettä, että soijarouhe kostuu. Lisää vettä ja mausteita pikkuhiljaa sekoitellen, kunnes soijarouhe ei enää ime vettä itseensä.

Kuori ja viipaloi punajuuret. Lado voideltuun uunivuokaan kerroksittain punajuuriviipaleita, soijarouhe-sipuliseosta ja murusteltua sinihomejuustoa. Rouhi väliin mustapippuria, halutessasi myös suolaa. Kaada päälle kuohukerma ja paista 200-asteisessa uunissa noin tunti.

Tandooritofu

Torstaisin postiluukusta kolahtaa aina äitimuorini minulle tilaama MeNaiset. Ei ole ihan tavatonta, että seuraavien päivien laitan ruuaksi jotain lehden ruokasivuilta löytynyttä - inspiroidun ks. ruokaosiosta nimittäin hämmästyttävän usein. Ohjeissa käytetään kasvisproteiinin lähteitä keskiverto akkainlehteä tiuhempaan, ja muutenkin reseptiikka on kaikessa yksinkertaisuudessaan hyvinkin usein minun mieleistäni. MeNaisten numero 01/11 tarjosi mm. seuraavanlaista tandooritofua. Itse en liiemmin kaloreita laskeskele, mutta kuriositeettina mainittakoon, että yksi annos tätä (ilman riisiä) sisältää kuulemma vaivaiset 148 kaloria. Se on hämmentävän vähän suhteessa siihen, että ainakin allekirjoittanut sai yhdellä annoksella vatsansa kohtuullisen täyteen...

(3-4 annosta)

1 iso sipuli
3-4 valkosipulinkynttä
1 iso porkkana
100 g palsternakkaa
1 rkl öljyä
1-4 tl tandoorimaustetta
1-2 tl currya
1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
1 dl vettä
250 g tofua
pinnalle silputtua korianteria tai persiljaa

Kuori sipulit, porkkanat ja palsternakka. Suikaloi sipulit ja raasta porkkana sekä palsternakka hienoksi raasteeksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita ja kasviksia muutama minuutti. Sekoita joukkoon mausteet ja jatka paistamista muutama minuutti aineksia sekoitellen. Kaada sekaan tomaattimurska ja vesi. Kuumenna kiehuvaksi ja hauduta miedolla lämmöllä kannen alla noin 5 minuuttia. Sekoita välillä ja lisää tarvittaessa vettä. Kuutioi tofu ja lisää tomaattikastikkeeseen. Jatka kypsentämistä noin 5 minuuttia, kunnes tofupalat ovat kuumentuneet ja maustuneet. Tarkista maku ja ripottele kastikkeelle reilusti korianteria. Tarjoa basmatiriisin kanssa.

Kipparin lohikeitto

Kun olin  taannoin useamman päivän kipeänä, lohikeitto oli ensimmäinen ruoka, jota alkoi tehdä mieli ruokahalun palattua. Siinä on jotain niin tuttua, turvallista ja lohduttavaa, ettei mikään muu ruoka tullut kuuloonkaan ryytyneessä olotilassani. Puolikuntoinen olemus suorastaan huutaa jotain lämpöisää ja hoivaavaa mukavuusruokaa, joka menee helposti alas.

Olen salaa tykästynyt Valion Kippari-ruokakermaan. "Salaa" siksi, että omatuntoni jaksaa aina huudella, ettei tuollaisia valmiita sötkötyksiä tarvitsisi välttämättä ostaa, ja vähän kallistakin on. MUTKU se vaan on niin hyvää, eritoten pastakastikkeeseen tai keittoon lisättynä. Tämä tuiki tavallinen lohisoppakin sai ihan uutta potkua savujuustosta!

  
(4 annosta)

3 perunaa
2 porkkanaa
1 sipuli
1/2 parsakaali
8 dl kalalientä
maustepippureita
400 g lohta
1 prk (2,5 dl) Kippari-ruokakermaa
50 g tuoretta baby-pinaattia

Paloittele perunat, porkkanat, sipuli, parsakaali ja lohi suupalan kokoisiksi paloiksi. Kiehauta vesi ja lisää kalaliemikuutiot joukkoon. Lisää perunat, porkkanat, sipulit ja parsakaalit ja keitä ne maustepippureiden kera lähes kypsiksi. Lisää sitten lohi ja keitä, kunnes lohi on kypsynyt. Lisää lopuksi joukkoon Kippari-kerma ja revityt pinaatit. Anna pinaattien painua kasaan. Tarkista maku ja lisää tarpeen mukaan suolaa ja pippuria.

Feta-punajuuririsotto

Annukka ilmaisi asian melko nasevasti muutama päivä sitten: punajuuri on ärsyttävä juures. Punajuuren käsittely on nimittäin sottaista puuhaa, ja punajuurikokkailujen jälkeen punaisia läiskiä löytää pitkin keittiötä vielä päivienkin jälkeen - puhumattakaan siitä tiukkaan istuvasta punaisesta värisävystä, joka jää käsiin. Minä pidän punajuuresta, mutta intoudun kokkaamaan siitä aniharvoin, kun se vaan jotenkin tuntuu aina niin kauhean vaivalloiselta hommalta.

On siitä huolimatta sanottava, että punajuurikokkaus on yleensä aina loppujen lopuksi varsin palkitsevaa. Kyllä, keittiö ja käteni ovat tälläkin hetkellä punaiset, mutta väliäkös tuolla, ainakin sain hyvää ruokaa! Hirveän monella tuntuu olevan vielä aikuisiälläkin jyrkkä hyi yäk en tykkää -asenne punajuurta kohtaan. Minä kehottaisin punajuurikammoisia aloittamaan punajuuren kanssa kaveerauksen sellaisista ruuista, joista ei saa pahaa kirveelläkään. Kuten esimerkiksi risotosta. Tai sitten upottamaan punajuuren vahvanmakuisiin juustoihin, kuten sinihomejuustoon, fetaan tai vuohenjuustoon. Minä tein molempia, ja lopputulos oli sanalla sanoen herkullinen.

( 2 annosta)

1,5 dl risottoriisiä
1/2 sipuli
1 valkosipulinkynsi
2 pientä punajuurta tai yksi iso
noin 5 dl kasvislientä
100 g fetajuustoa
nokare voita
50 g parmesanjuustoa
kourallinen tuoretta baby-pinaattia

Hienonna sipulit ja valkosipulit ja kuori ja raasta punajuuret. Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa tilkka öljyä ja kuullota siinä sipuli ja valkosipuli. Kumoa kattilaan riisit ja sekoittele, kunnes riisi alkaa muuttua läpikuultavaksi. Lisää sitten joukkoon pari desiä kuumaa kasvislientä ja sekoittele. Kaada joukkoon myös punajuuriraaste. Lisää lientä pikkuhiljaa kerrallaan, kun edellinen nestelisäys on imeytynyt riisiin. Jatka liemen lisäämistä, kunnes riisi on pehmeää ja kermaista. Lisää lopuksi joukkoon voi, parmesaanijuusto sekä noin puolet fetajuustosta. Mausta mustapippurilla ja halutessasi suolalla. Jaa risotto lautasille ja viimeistele annokset murustellulla fetalla ja nopeasti valkosipuliöljyssä freesatulla pinaatilla.

Vinkki: fetajuuston voi korvata myös esim. ricotta-, sinihome- tai vuohenjuustolla.

Linssi-herkkusienipasta

Postataanpa näin maanantain kunniaksi arkistakin arkisempaa perusruokaa! Joskus ihan tavallinen, konstailematon pastaruoka yllättää maittavuudellaan. Eilen kävi niin - veikkaan tosin, että isoin kiitos tästä positiivisesta yllätyksestä kuulu smetanalle, joka oli mitä mainioin lisäys tähän muuten vähän tylsähköön ruokaan. Pastan pääraaka-ainekset ovat muuten helposti muunneltavissa: linssien tilalle voisi ajatella myös jotain muuta proteiinipitoista kuten kikherneitä, tofua, tonnikalaa tai katkarapuja, ja sienet voi vaihtaa johonkin kasvikseen tai vaikkapa fetajuustoon.

Linssit voi toki muuten kypsentää myös erikseen. Minua laiskotti, joten kypsensin kaiken samalla pannulla. Jos keität linssit erikseen, vähennä kasvisliemen määrää itse kastikkeessa.

 

( 4 annosta)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
150 g tuoreita herkkusieniä
1 porkkana
1 tölkki kokonaisia kuorittuja tomaatteja
2 dl kasvislientä
2 dl punaisia linssejä
1 prk smetanaa
oreganoa, mustapippuria, chilihiutaleita, suolaa
+ päälle rucolaa

Silppua sipuli ja valkosipulinkynnet. Paloittele sienet ja raasta porkkana. Kuumenna loraus öljyä pannulla ja lisää sipulit ja valkosipulit kuullottumaan. Lisää sienet ja ruskista hyvin. Lisää sitten porkkanaraaste ja freesaa käännellen hetki. Kaada pannulle tölkkitomaatit ja kasvisliemi. Anna kiehahtaa ja heitä sitten joukkoon huuhdellut linssit. Lisää myös smetana ja mausta kastike oreganolla, mustapippurilla ja chilihiutaleilla. Anna kastikkeen porista hiljalleen noin 10 minuuttia, kunnes linssit ovat kypsiä. Lisäile tarpeen mukaan vettä. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa. Tarjoa kastike pastan kanssa ja laita annosten päälle rucolaa.

Sushifiilistelyä

Huomasin, etten ole aikoihin (yli kahteen vuoteen!) tehnyt postausta lempiaiheestani sushista. Kuulun niiden lukemattomien muiden sushifanaatikkojen joukkoon, jotka kerran erehtyivät sushia maistamaan ja jäivät sille tielleen. Kun sushille antoi pikkusormen, se vei koko käden ja koko naisen.

Eilen himmaillessani yksin kotona minun piti tehdä jotain ihan muuta ruuaksi, kunnes sitten kuivakaapin avatessani äkkäsin merileväarkit ja sushiriisin. Mokomat pitäisi selkeästi työntää syrjemmäksi jonnekin kaapin perukoille, koska ne huomatessani ymmärsin, että minullahan on kaikki ainekset sushilounaaseen; juuri ostamani savusiika, kylmäsavulohen rippeet, avokadoa ja kurkkua, sekä tietty wasabia ja soijaa. Tässä vaiheessa ajatusta ei päässyt enää pakoon, ja päätinkin aikani ratoksi pyöräyttää peräti kolmea erilaista sushia.

Yhden naisen sushilounas.

Supersimppelit nigiri-sushit ovat tämän hetken ehdottomia lemppareitani, ja ihan eritoten nämä kylmäsavulohisiivulla päällystetyt. Minulle on täysi mysteeri, miten sushiriisiä, kylmäsavulohta ja wasabia yhdistämällä ja soijaan dippaamalla voikin saada aikaiseksi jotakin näin herkullista.

Nigiri-sushi valmistuu näinkin yksinkertaisesti: kostutetaan kädet kylmässä vedessä, jotta riisi ei takerru sormiin ja riisin muotoilu on helpompaa. Otetaan käteen sopiva määrä keitettyä ja jäähdytettyä sushiriisiä ja muotoillaan riisistä kämmenpohjaa vasten pallo, soikio tai neliö. Riisipallo kannattaa painella melko tiiviiksi, jotta se pysyy kasassa. Sitten sipaistaan pinnalle wasabia ja päälle laitetaan siipale raakaa lohta tai tonnikalaa. Koko homma dipataan tietysti soijaan. Minä tein eilen tosiaan nigirejä kylmäsavulohesta, kuten ylemmässä kuvassa näkyy. Alla on vähän vanhempi kuva, jonka kaivoin arkiston kätköistä - siinä on käytetty tonnikalaa, ja nigirin ympärille on kiepautettu merilevänauha.

Yleisohje sushiriisin valmistukseen löytyy esimerkiksi täältä. 

 Eilen tein ensimmäistä kertaa elämässäni myös temaki-susheja. Hyviä olivat nämäkin, ja töttereiden tekeminen kävi hieman sutjakammin kuin maki-sushin rullaus, eli näiden tekemistä voi suositella erityisesti silloin kun laiskottaa.  Temaki-sushia varten merileväarkki leikataan poikittain. Sushiriisiä levitetään toiselle puolelle arkkia ja sen päälle sipaistaan wasabia. Päälle asetellaan poikittain halutut täytteet (minulla täytteenä oli savusiikaa, avokadoa ja kurkkua). Sitten koko homma taitellaan tötteröksi. Reuna pysyy parhaiten kiinni, kun sen "liimaa" kiinni sushiriisillä. Havainnollistava ohje koko prosessiin löytyy täältä.

Loppuun vielä muutama fiilistelykuva vanhasta kunnon maki-sushista. Minulla meni tovi, ennen kuin halusin edes kokeilla mitään muuta kuin maki-sushia, sen verran pahasti addiktoiduin näihin aikoinani. Alla on taas vanhempaa kuvamateriaalia, jossa olen tehnyt maki-sushia soijakastikkeessa marinoidusta tofusta, porkkanasta ja kurkusta. Tarkempi ohje makirullien tekoon löytyy esim. vanhasta sushipostauksestani.

 

Herkullista viikonloppua!

Sallaattia, sallaattia

Hei hoi ja loisteliasta alkanutta vuotta!
Olen joulun ja uuden vuoden jälkeen potenut sellaista herkku- ja skumppaähkyä, ettei ruuanlaitto ole tässä viime aikoina ollut ihan heti ekana mielessä. Paluu arkeen on onneksi helpottanut ruotuunpaluuta myös syöminkien suhteen, ja tämä vuosi onkin alkanut monenmoisilla salaateilla. Taka-ajatuksena tässä on tietty se, että voisi taas tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi kaikkien lomamässäilyjen jälkeen, hähää.

Mä en koskaanikinä muista kuvata saati blogata tekemiäni salaatteja, joten koetetaanpa nyt paikata tilannetta läjäyttämällä eetteriin peräti kaksi tällä viikolla pupellettua salaattia. Kyllä, jopa tätä ensimmäistä nuudelihässäkkää tohdin nyt kutsua salaatiksi :D On muuten aivan oivallisen pirtsakan ja raikkaan makuista lounasevästä - vaikken sinänsä ole mikään tuoreen korianterin ylin ystävä, tässä yhteydessä se toimii aivan erinomaisesti. Toinen salaatti eli tonnikala-avokadosalaatti on aika perushuttua, mutta laitan se tähän, koska se oli yllättävän hyvää! Ohje siihen löytyi Yhteishyvän Ruokamaailma-lehdestä numero 01/11.

Pahoittelut vielä superankeasta kuvamateriaalista. Talviaurinko, missä kuppaat?

 
Tofu-riisinuudelisalaatti

(2 annosta)

250 g tofua
soijakastiketta
makeaa chilikastiketta
seesamiöljyä

125 g riisinuudeleita
1 punainen paprika
1 ruukku korianteria
2 kevätsipulia varsineen tai 1/2 ruukkua ruohosipulia
2 rkl soijakastiketta
1 rkl makeaa chilikastiketta
1/2 limen mehu
1 tl seesamiöljyä
1 tl hunaja-väkiviinaetikkaa

Paloittele tofu ja sekoita soijasta, seesamiöljystä ja chilikastikkeesta marinadi. Kierittele tofupalat kauttaaltaan marinadissa ja anna marinoitua noin tunti. Paista tofut sitten pannulla öljyssä rapeahkoiksi.

Katko riisinuudeleita pienemmiksi ja keitä ne pakkauksen ohjeen mukaan. Hienonna paprika pieniksi paloiksi. Silppua korianteri ja kevätsipuli tai ruohosipuli. Yhdistä kastikkeen ainekset, eli sekoita keskenään soija, chilikastike, limen mehu, seesamiöljy ja viinietikka. Sekoita kulhossa tofut, riisinuudelit, paprikat, korianteri ja kevät/ruohosipulit. Kippaa joukkoon kastike ja sekoita huolellisesti. Tarkista maku ja lisää maun ja tarpeen mukaan esim. soijaa ja chiliä.

 

Tonnikala-avokadosalaatti
(3-4 annosta)

2 prk tonnikalapaloja öljyssä
2 avokadoa
1 rasia (250 g) kirsikkatomaatteja
100 g sinihomejuustoa
1 ruukku jääsalaattia
(ruohosipulia)

Kastike
1 rkl punaviinietikkaa
2 rkl oliiviöljyä
1 tl sinappia
ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria
 
Valuta tonnikalat öljystä. Paloittele avokadot. Lohko isoimmat kirsikkatomaatit ja puolita pienemmät. Paloittele sinihomejuusto.
Revi salaatti vadille ja nostele muut ainekset lautaselle. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään ja pirskottele salaattiainesten päälle.